Millainen on tulevaisuuden lukio?

Kirjoittaja: 

Sini Kaukonen ja Piia Simpanen, asiantuntijoita, Teknologiateollisuus ry

Sähköiset ylioppilaskirjoitukset, koulutuksen pilviväylä, opetuksen pilvipalveluratkaisut, ohjelmointi… On selvää, että digitaalisuus on tullut kouluihin jäädäkseen. Millainen tulevaisuuden lukion pitäisi olla, jotta se vastaisi muuttuneisiin tarpeisiin? Joukko opetusalan vaikuttajia ja ammattilaisia sekä digiyrityksiä kokoontui pohtimaan tätä Open Innovation Houseen Otaniemeen. Lue lisää ja tutustu aiheeseen.

Hattulan silloilta: Porodiodi (suomi) – Reindeer Diode (english)

Kirjoittaja: 

Jukka O. Mattila

Jukka O. Mattila käsittelee kolumnissaan Porodiodia ja sen toimintaa. Kuka keksi porodiodin?

"Paliskuntien välisten poroaitojen tarkoitus on pitää poroelo omistajiensa hallinnassa. Poromiehiä, hiihtolomalaisia ja muita kulkijoita varten aitaan on erämaassa sopivin kohdin rakennettu portteja. Niistä neuvokas ihminen pääsee läpi, mutta poro ei."

Tutustu kolumniin ja sen englanninkieliseen versioon.

Flipped learning – lääke matematiikan opiskelun motivaatio-ongelmiin?

Kirjoittaja: 

Marika Toivola, FM, Turun yliopiston opettajankoulutuslaitos

Käänteisessä oppimisessa (Flipped learning) opettaja tukee oppilaan itseohjautuvuutta ja autonomiaa tietoisella kontrollin vähentämisellä sekä luottamalla oppilaan kykyyn ja haluun oppia. Käänteinen opetus (Flipped classroom) puolestaan tarkoittaa ennen kaikkea opetusteknistä muutosta, jossa keskeisessä roolissa on oppimista tukeva teknologia.

Lukion opetussuunnitelman kommentointi 4.12.-16.12.2014

Lukion opetussuunnitelma uudistus on käynnissä ja uudet opetussuunnitelman perusteet julkaistaan syyskuussa 2015. Lausuntokierros käydään nyt joulukuussa 2014. Lausuntokierroksia tulee vain yksi, joten tähän tulee panostaa ja lausunnot tulee muotoilla vauhdilla lopulliseen muotoonsa.

Tutustu OPH:n tiedotteeseen ja kommentoi asiaa. Nyt on toimittava. Tehdään tämä yhdessä!

Lähetä kommenttisi Katille ja Katrille ja tule mukaan 10.12.2014 järjestettävään fysiikan OPS:n keskustelutilaisuuteen. Tiedot ja linkki ilmoittautumiseen jutussa. Tilaisuus seurattavissa myös Adobe Connectilla.

Avaintaidot 2000-luvulla

Kirjoittaja: 

Anette Lundström, Jyväskylän yliopisto, Agora Ceter Projektitutkija

Yhteiskunta muuttuu, ja sen myötä työelämässä tarvittava osaaminen. Oppilailla tulee työelämään siirtyessään olla valmiudet jatkuvasti omaksua, tuottaa ja arvioida uutta tietoa sekä taitoja yhteistyöhön ja yhteisölliseen tiedonrakentamiseen.

Tulevaisuudessa työelämään siirtyviltä oppilailta vaaditaan oppiainerajat ylittävää osaamista, 2000-luvun taitoja, jotka poikkeavat merkittävästi perinteisistä sisältöön perustuvista lähestymistavoista. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat vuonna 2006 määritelleet seuraavat 8 avaintaitoa, joiden uskotaan tulevan yhä tärkeämmiksi tulevaisuudessa elinikäisen oppimisen näkökulmasta. Tutustu taitoihin jutussa ja opiskele taitoja maksuttomalla verkkokurssilla.

Julkilausuma 15.11.2014: Matemaattinen osaaminen tulevaisuuden lukiossa

Kirjoittaja: 

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry on pitänyt liittokokouksen 15.11.2014 Helsingissä. Liittokokous päätti esittää julkilausuman: Matemaattinen osaaminen tulevaisuuden lukiossa

Julkilaisumassa todetaan mm. "Esitetty aikataulu on liian kireä tavoitteiden mukaisten muutoksien toteuttamiselle. Lisäksi MAOL:n mielestä yhteiskunnallamme ei ole varaa heikentää luonnontieteellistä osaamista vähentämällä fysiikan oppimäärää. Matematiikkaan suunniteltu yhteinen aloituskurssi tuo lisähaasteita opetuksen toteuttamiselle opiskelijoiden erilaisen lähtötason vuoksi." Tutustu julkilausumaan.

Vuorovaikutuskaavion käyttö voimakäsitteen opetuksessa

Kirjoittaja: 

Asko Mäkynen, FT, matematiikan ja fysiikan lehtori, apulaisrehtori, Kurikan lukio
Fysiikan opettajat ovat joskus joutuneet opetuksen jälkeen pettyneinä huomaamaan, kuinka heikosti oppilaat ymmärtävät fysiikan käsitteitä, kuten voimakäsitettä. Tässä artikkelissa esitetään tutkimukseen perustuva lähestymistapa – vuorovaikutuskaavio – voimakäsitteen opettamiseen.

Laskennallisen tieteen sisältöjä opetukseen

Kirjoittaja: 

Sanna Mönkölä, FT, Tietotekniikan laitos, Jyväskylän yliopisto, sanna.monkola@jyu.fi
Tuulivoimalan vaikutusta esimerkiksi tutkan toimintaan voidaan simuloida tietokoneella.

Tietokoneiden laskentatehon kasvaessa on alettu yhä enenevässä määrin soveltaa laskennallista näkökulmaa erityisesti tekniikan ja luonnontieteiden tutkimuksessa. Peruskouluissa ja lukioissa opetus nojautuu kuitenkin edelleen pääasiassa perinteisempiin tieteen tukipilareihin, teoreettiseen ja kokeelliseen tarkasteluun. Luonnontieteissä mittausten avulla on voitu tuottaa kokeellisesti numerotietoa, jonka sopivuutta teorioihin on voitu testata. Teoreettista lähestymistapaa hyödyntämällä on puolestaan voitu muodostaa malleja, tuottaa yhtälöitä ja tehdä tarkkoja laskelmia. Laskennallisen näkökulman lisääminen opetukseen toisi mukanaan ongelmanratkaisumalleja, jotka ovat tärkeitä työkaluja tulevaisuudessa tieteen ja teknologian parissa työskenteleville. Samalla olisi mahdollista sisällyttää tietokoneiden ja laskennallisen näkökulman hyödyntämistä luontevalla tavalla muihinkin oppiaineisiin kuin tietotekniikkaan. 

Oppimateriaaleille oma pilvipalvelu (OKM:n tiedote 22.10.14)

"EduCloudin tavoitteena on helpottaa ja tukea opettajien sekä oppilaiden työtä ja auttaa heitä ottamaan entistä monipuolisemmin ja kätevämmin käyttöön digitaalisia oppimateriaaleja opetuksessa sekä tieto- ja viestintätekniikkaa. Tavoitteena on siten uudistaa ja monipuolistaa oppimisen ja opettamisen tapoja. Palvelu on ensi vaiheessa tarkoitettu perusopetuksen opettajille ja rehtoreille, mutta laajenee myöhemmin muille opetuksen sektoreille."

Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotti tänään opettajille suunnatusta pilvipalveluhankkeesta. Lue tiedote kokonaisuudessaan ja osallistu keskusteluun kommentoimalla. Mitä sinä kaipaisit opetuksen pilvipalveluilta?

Blogi: Matematiikka on tunnetta ja mielikuvitusta

Eräässä koulutuksessa joukko matematiikan opettajia asettui matematiikkaoppiaineensa tunne-järki janalle. Olin ainut, joka asetuin lähemmäksi janan tunnepäätä. Yksinkertainen koe osoitti opettajien eroja matematiikan olemuksen ymmärryksen tavoissa. Pohjimmiltaan jokainen kokee matematiikkansa omalla tavallaan. Miten matematiikan saa kokea?

Koulumatematiikan oleellisia kohtia terveys- ja hoitoalan näkökulmasta

Kirjoittaja: 

Jani Hannula, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lääkehoitoon liittyvä ammattimatematiikka on yksi esimerkki siitä, miten matematiikkaa tarvitaan niilläkin aloilla, jotka eivät lähtökohtaisesti ole ”matemaattis-luonnontieteellisiä”. Matematiikan rooli esimerkiksi sairaanhoitajan koulutuksessa on pieni, mutta tärkeä; toivommehan, että lääkehoitoa toteutettaessa laskuvirheitä ei pääsisi tapahtumaan. Käsittelen tässä kirjoituksessa joitakin niitä koulumatematiikan kulmakiviä, joille lääkelaskutaito voi luontevasti rakentua.

Yhdeksän ajatusta ohjelmoinnin opettamisesta

Kirjoittaja: 

Linda Liukas, lastenkirjailija, Hello Ruby
ja Juhani Mykkänen, luovan alan yrittäjä
Kuva: Maija Tammi

Opetusministeri Krista Kiuru linjasi tammikuussa 2014, että ohjelmointi tulee osaksi peruskoulun opetusohjelmaa. Muutos on tärkeä. Suomalaisten ihmisten, yritysten ja koko maan tulevaisuuteen vaikuttaa, innostuvatko nämä 2000-luvulla syntyneet ihmiset ohjelmoinnista. Saavatko he jo nuorena vihiä siitä, mitä kaikkea pelkällä näppäimistöllä voi rakentaa, parantaa ja luoda? Kerrotaanko heille siitä kaikesta innostavasti? Mistä muutoksessa on kyse?

Kymmenjärjestelmä desimaalilukujen ja mittayksiköiden muunnosten pohjana

Kirjoittaja: 

Hannele Ikäheimo: matematiikan opetuksen kouluttaja

Miten saadaan desimaalilukuihin ymmärrystä 10-järjestelmän avulla? Entä miten saadaan mittayksiköiden muunnoksiin ymmärrystä ja niiden hallinta pysyväksi tukipisteiden ja 10-järjestelmän avulla?

Sivut

Tilaa syöte eDimensio RSS