Blogi: Matematiikka on tunnetta ja mielikuvitusta

Eräässä koulutuksessa joukko matematiikan opettajia asettui matematiikkaoppiaineensa tunne-järki janalle. Olin ainut, joka asetuin lähemmäksi janan tunnepäätä. Yksinkertainen koe osoitti opettajien eroja matematiikan olemuksen ymmärryksen tavoissa. Pohjimmiltaan jokainen kokee matematiikkansa omalla tavallaan. Miten matematiikan saa kokea?

Koulumatematiikan oleellisia kohtia terveys- ja hoitoalan näkökulmasta

Kirjoittaja: 

Jani Hannula, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lääkehoitoon liittyvä ammattimatematiikka on yksi esimerkki siitä, miten matematiikkaa tarvitaan niilläkin aloilla, jotka eivät lähtökohtaisesti ole ”matemaattis-luonnontieteellisiä”. Matematiikan rooli esimerkiksi sairaanhoitajan koulutuksessa on pieni, mutta tärkeä; toivommehan, että lääkehoitoa toteutettaessa laskuvirheitä ei pääsisi tapahtumaan. Käsittelen tässä kirjoituksessa joitakin niitä koulumatematiikan kulmakiviä, joille lääkelaskutaito voi luontevasti rakentua.

Yhdeksän ajatusta ohjelmoinnin opettamisesta

Kirjoittaja: 

Linda Liukas, lastenkirjailija, Hello Ruby
ja Juhani Mykkänen, luovan alan yrittäjä
Kuva: Maija Tammi

Opetusministeri Krista Kiuru linjasi tammikuussa 2014, että ohjelmointi tulee osaksi peruskoulun opetusohjelmaa. Muutos on tärkeä. Suomalaisten ihmisten, yritysten ja koko maan tulevaisuuteen vaikuttaa, innostuvatko nämä 2000-luvulla syntyneet ihmiset ohjelmoinnista. Saavatko he jo nuorena vihiä siitä, mitä kaikkea pelkällä näppäimistöllä voi rakentaa, parantaa ja luoda? Kerrotaanko heille siitä kaikesta innostavasti? Mistä muutoksessa on kyse?

Kymmenjärjestelmä desimaalilukujen ja mittayksiköiden muunnosten pohjana

Kirjoittaja: 

Hannele Ikäheimo: matematiikan opetuksen kouluttaja

Miten saadaan desimaalilukuihin ymmärrystä 10-järjestelmän avulla? Entä miten saadaan mittayksiköiden muunnoksiin ymmärrystä ja niiden hallinta pysyväksi tukipisteiden ja 10-järjestelmän avulla?

Vuoden 2015 matemaattisten aineiden opettaja

Kirjoittaja: 

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry

MAOL ry on valinnut syyskoulutuspäivillä Seinäjoella 4.10.2014 vuoden 2015 matemaattisten aineiden opettajaksi Ulvilan lukion fysiikan ja kemian lehtori Marita Havun. Palkinnon luovutti Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön puolesta säätiön asiamies Laura Juvonen. ​Maritan teesit matemaattisten aineiden opetukseen ovat; tutkimalla ja erehtymällä oppii, yritysvierailut tuovat opiskeluun konkretiaa ja että kansainvälisyys kasvattaa.

Ajankohtaista MAOL:n peruskoulun opetussuunnitelmatyössä

Kirjoittaja: 

Kati Parmanen ja Eeva Toppari, MAOL:n OPS-työryhmien puheenjohtajat

MAOL ry on aktiivisesti mukana peruskoulun opetussuunnitelmatyössä. Tällä hetkellä laaditaan lausuntoa, jolla pyritään vielä vaikuttamaan lopullisiin peruskoulun OPS:n perusteiden sisältöön. Lausuntokierros päättyy 15.10.2014, joten lausunto pitää jättää pian. Kaipaamme vielä jäsenistön näkemyksiä ja mielipiteitä, joita voimme hyödyntää lausuntoa kirjoitettaessa. Jos sinulla on asiaan jokin perusteltu mielipide, voit joko kommentoida tätä kirjoitusta tai laittaa sähköpostia Eeva Topparille tai Kati Parmaselle.

Kiitos avusta! Yhdessä voimme vaikuttaa!

Lehdistötiedote: Uhkaako sähköistäminen tasa‐arvoista oppimista?

Kirjoittaja: 

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:n tiedotustilaisuus.

  • Teemoina: Sähköistämisen vaikutukset koulun arkeen ja MAOL ry:n valtakunnalliset syyskoulutuspäivät Seinäjoella 3.‐4.10.2014. 
  • Aika: lauantai 4.10.2014 klo 11.15
  • Paikka: Seinäjoen AMK, Frami, Kampusranta 9B, Seinäjoki

Lue tiedote, tule mukaan paikan päälle ja osallistu keskusteluun eDimension sivuilla.

Virtuaalitodellisuus ja 3D-mallinnustekniikat opetuksen aallonharjalla

Kirjoittaja: 

Tapio Hellman, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy

Virtuaalitodellisuutta on pyritty rakentamaan jo 1950-luvulta saakka erilaisin menetelmin ja laitteistoin. Tänä päivänä menetelmät ovat kehittyneet ja sovelluksia on lukuisiin erilaisiin käyttötarkoituksiin. Opetukseen virtuaalitodellisuus tuo kokonaan uuden maailman. Testaa itse MAOL-päivillä Seinäjoella.

3D tulostus -geometrian opetuksen uusi ulottuvuus

Kirjoittaja: 

Janne Pihlajamäki, Toimitusjohtaja, miniFactory Oy Ltd, janne@minifactory.fi
Oppilaiden projektityön osana 3D-tulostaminen.

Sähköisen oppimisympäristön yhdistäminen uuteen 3D-tulostusteknologiaan mahdollistaa 3D-tulostuksen nyt myös kouluissa ja oppilaitoksissa. Interaktiivinen oppimisympäristö aloittaa opastuksen alkutekijöistä ja saattaa oppijan valmiin tuotteen äärelle saakka. Oppilaitos käytössä tämä merkitsee valmista opetusmateriaalia ja uudenlaisia mahdollisuuskia itseopiskeluun, ryhmätöihin, projekteihin ja teknologian opetukseen. 3D-tulostusprojektin voi ottaa osaksi matematiikan, tietotekniikan, kemian tai fysiikan opiskelua. Mahdollisuuksia on paljon, mutta mistä oikein on kyse? Lue artikkeli aiheesta ja katso videot.

Matematiikkaa tunnistamassa

Kirjoittaja: 

Sirkka Kumpula, tutkija, aineenopettaja, KM, LuK

Kirjoitus taustoittaa keskustelua matematiikan olemuksesta ja liittyy vireillä olevaan väitöstutkimukseen 'matematiikkapolulla 19542014'. Matematiikan tunnistamiseen liittyy kysymys matematiikan olemuksesta. Matematiikkaa lähestytään tässä tietoteoreettisista lähtökohdista. Peruskoulussa opetettavan matematiikan olemusta koskevat keskustelunavaukset ovat lisääntyneet viime vuosina. Arjessa ilmenevä kulttuuri sisältää elämää ohjaavat periaatteet, joihin sisältyy häivähdys matematiikkaa. Jokainen matematiikan opettaja on lähtökohdiltaan ja tavoitteiltaan erilainen, minkä tunnustaminen mahdollistaa kulttuuria ymmärtävän matematiikan.

Tietokonepelien tekeminen ja ohjelmointi on jo oppilaiden ulottuvissa

Kirjoittaja: 

Jussi Rasku, Jyväskylän yliopisto

MAOL:n syyskoulutuspäivien pelipajassa tutustuttiin pelien kehittämiseen teoriassa ja käytännössä. Jokaisella oli mahdollisuus piirtää peliin omia pelihahmoja tai kerättäviä esineitä, suunnitella peliin karttoja, säveltää musiikkia tai vaikka ohjelmoida. Peliä sai myös koko ajan pelata, joten pelipajassa pääsi kokeilemaan ja testaamaan kaverin (tai itsensä!) suunnitteleman kentän läpipelaamista.

Pelipedagogiikka/Spelpedagogik

Kirjoittaja: 

Therese Andtfolk

För ett drygt år sen gick vår skola med i ett projekt som handlar om spelpedagogik och i anslutning till det användning av datorer/pekplattor. I dagens läge har man börjat tala mera om spelpedagogik. I själva verket har man under många år använt sig av spel i undervisningen. Man har t.ex. haft ordförhör med memory, bingo i olika ämnen och rollspel. Eftersom många barn och unga idag spelar elektroniska spel en stor del av sin fritid har det blivit mera aktuellt att öppet tala om spel även i undervisningen. Barnen lär sig mycket av att spela på fritiden t.ex.

Käsitetestit fysiikan opetuksessa

Kirjoittaja: 

Antti Savinainen, vanhempi lehtori (Kuopion Lyseon lukio), FT, dosentti antti.savinainen@kuopio.fi

Fysiikan opetuksen yksi tärkeä päämäärä on se, että opiskelija kykenee kuvaamaan fysikaalisia ilmiöitä oikeita käsitteitä käyttäen. Hyvä käsitteiden hallinta muodostaa lujan perustan fysiikan osaamiselle, johon kuuluvat luonnollisena osana myös kokeellisen työskentelyn taidot ja matemaattinen mallintaminen. Nykyisenkin fysiikan ylioppilaskokeen tehtävissä käsitteellinen ymmärtäminen on jossain määrin mukana kaikissa tehtävissä, joissakin aivan keskeisenä osana. Tuleva sähköinen ylioppilastutkinto mahdollistaa monipuolisemman ja laajemman opiskelijan kykyprofiilin testaamisen.

Robotit innostavat Etelä-Pohjanmaalla

Kirjoittaja: 

Hannu Reinilä, Koulutusohjelmapäällikkö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö
Kurikan lukiolaiset kokoavat robotteja ohjaaja Rami Nuotion tuella.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK) järjestää joka vuosi ROBO-puulaakin lähes kaikissa Etelä-Pohjanmaan lukioissa. Puulaakissa humanoidi-robotit innostavat lukiolaisia teknologiaopintoihin luovalla tavalla. Samalla syventyy lukioiden ja teknologiayritysten välinen yhteistyö. Ensimmäisessä ROBO-puulaakissa (2012 ) teemana oli tanssi eli ROBOROCK. Sitten oli vuorossa liikuntaan innostava ROBOGYM ja nyt etsitään kyvykkyyttä teemalla ROBOTALENT.

Kohti sähköistä koulutyötä

Kirjoittaja: 

Hannu Korhonen, lehtori emeritus, Orimattila; Jarno Koskimäki, lehtori, Helsingin yhteislyseo; Juha Leino, rehtori, Pakilan yläasteen koulu

Sähköinen ylioppilaskirjoitus ja PISA-tutkimuksen uudet tulokset ovat vauhdittaneet keskustelua viestintätekniikan opetuskäytöstä. Tietovälineiden kehitys on niin nopeaa, että kenelläkään ei ole varmaa kuvaa siitä, mitä välineitä käytetään matematiikan ylioppilaskirjoituksessa vuonna 2019. Mihin koulussa ollaan menossa? Tablettitietokoneet ovat varteenotettava vaihtoehto. 

Sivut

Tilaa syöte eDimensio RSS