3D tulostus -geometrian opetuksen uusi ulottuvuus

Kirjoittaja: 

Janne Pihlajamäki, Toimitusjohtaja, miniFactory Oy Ltd, janne@minifactory.fi
Oppilaiden projektityön osana 3D-tulostaminen.

Sähköisen oppimisympäristön yhdistäminen uuteen 3D-tulostusteknologiaan mahdollistaa 3D-tulostuksen nyt myös kouluissa ja oppilaitoksissa. Interaktiivinen oppimisympäristö aloittaa opastuksen alkutekijöistä ja saattaa oppijan valmiin tuotteen äärelle saakka. Oppilaitos käytössä tämä merkitsee valmista opetusmateriaalia ja uudenlaisia mahdollisuuskia itseopiskeluun, ryhmätöihin, projekteihin ja teknologian opetukseen. 3D-tulostusprojektin voi ottaa osaksi matematiikan, tietotekniikan, kemian tai fysiikan opiskelua. Mahdollisuuksia on paljon, mutta mistä oikein on kyse? Lue artikkeli aiheesta ja katso videot.

Matematiikkaa tunnistamassa

Kirjoittaja: 

Sirkka Kumpula, tutkija, aineenopettaja, KM, LuK

Kirjoitus taustoittaa keskustelua matematiikan olemuksesta ja liittyy vireillä olevaan väitöstutkimukseen 'matematiikkapolulla 19542014'. Matematiikan tunnistamiseen liittyy kysymys matematiikan olemuksesta. Matematiikkaa lähestytään tässä tietoteoreettisista lähtökohdista. Peruskoulussa opetettavan matematiikan olemusta koskevat keskustelunavaukset ovat lisääntyneet viime vuosina. Arjessa ilmenevä kulttuuri sisältää elämää ohjaavat periaatteet, joihin sisältyy häivähdys matematiikkaa. Jokainen matematiikan opettaja on lähtökohdiltaan ja tavoitteiltaan erilainen, minkä tunnustaminen mahdollistaa kulttuuria ymmärtävän matematiikan.

Tietokonepelien tekeminen ja ohjelmointi on jo oppilaiden ulottuvissa

Kirjoittaja: 

Jussi Rasku, Jyväskylän yliopisto

MAOL:n syyskoulutuspäivien pelipajassa tutustuttiin pelien kehittämiseen teoriassa ja käytännössä. Jokaisella oli mahdollisuus piirtää peliin omia pelihahmoja tai kerättäviä esineitä, suunnitella peliin karttoja, säveltää musiikkia tai vaikka ohjelmoida. Peliä sai myös koko ajan pelata, joten pelipajassa pääsi kokeilemaan ja testaamaan kaverin (tai itsensä!) suunnitteleman kentän läpipelaamista.

Pelipedagogiikka/Spelpedagogik

Kirjoittaja: 

Therese Andtfolk

För ett drygt år sen gick vår skola med i ett projekt som handlar om spelpedagogik och i anslutning till det användning av datorer/pekplattor. I dagens läge har man börjat tala mera om spelpedagogik. I själva verket har man under många år använt sig av spel i undervisningen. Man har t.ex. haft ordförhör med memory, bingo i olika ämnen och rollspel. Eftersom många barn och unga idag spelar elektroniska spel en stor del av sin fritid har det blivit mera aktuellt att öppet tala om spel även i undervisningen. Barnen lär sig mycket av att spela på fritiden t.ex.

Käsitetestit fysiikan opetuksessa

Kirjoittaja: 

Antti Savinainen, vanhempi lehtori (Kuopion Lyseon lukio), FT, dosentti antti.savinainen@kuopio.fi

Fysiikan opetuksen yksi tärkeä päämäärä on se, että opiskelija kykenee kuvaamaan fysikaalisia ilmiöitä oikeita käsitteitä käyttäen. Hyvä käsitteiden hallinta muodostaa lujan perustan fysiikan osaamiselle, johon kuuluvat luonnollisena osana myös kokeellisen työskentelyn taidot ja matemaattinen mallintaminen. Nykyisenkin fysiikan ylioppilaskokeen tehtävissä käsitteellinen ymmärtäminen on jossain määrin mukana kaikissa tehtävissä, joissakin aivan keskeisenä osana. Tuleva sähköinen ylioppilastutkinto mahdollistaa monipuolisemman ja laajemman opiskelijan kykyprofiilin testaamisen.

Robotit innostavat Etelä-Pohjanmaalla

Kirjoittaja: 

Hannu Reinilä, Koulutusohjelmapäällikkö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö
Kurikan lukiolaiset kokoavat robotteja ohjaaja Rami Nuotion tuella.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK) järjestää joka vuosi ROBO-puulaakin lähes kaikissa Etelä-Pohjanmaan lukioissa. Puulaakissa humanoidi-robotit innostavat lukiolaisia teknologiaopintoihin luovalla tavalla. Samalla syventyy lukioiden ja teknologiayritysten välinen yhteistyö. Ensimmäisessä ROBO-puulaakissa (2012 ) teemana oli tanssi eli ROBOROCK. Sitten oli vuorossa liikuntaan innostava ROBOGYM ja nyt etsitään kyvykkyyttä teemalla ROBOTALENT.

Kohti sähköistä koulutyötä

Kirjoittaja: 

Hannu Korhonen, lehtori emeritus, Orimattila; Jarno Koskimäki, lehtori, Helsingin yhteislyseo; Juha Leino, rehtori, Pakilan yläasteen koulu

Sähköinen ylioppilaskirjoitus ja PISA-tutkimuksen uudet tulokset ovat vauhdittaneet keskustelua viestintätekniikan opetuskäytöstä. Tietovälineiden kehitys on niin nopeaa, että kenelläkään ei ole varmaa kuvaa siitä, mitä välineitä käytetään matematiikan ylioppilaskirjoituksessa vuonna 2019. Mihin koulussa ollaan menossa? Tablettitietokoneet ovat varteenotettava vaihtoehto. 

Sähköä matematiikan arviointiin

Kirjoittaja: 

Matti Suomilammi, erikoissuunnittelija, Opetushallitus

Opetushallituksen matematiikan arvioinnit tulevat muuttumaan vuodesta 2015 lähtien sähköisiksi. Muutos tulee vaikuttamaan koko arviointiprosessiin. Lähtökohtaisesti opettajien työmäärän pitäisi vähentyä, sillä sähköisissä kokeissa voidaan käyttää automaattista arviointia apuna. 

”Tekeekö MAOL mitään?”

Kirjoittaja: 

Eeva Toppari, MAOL hallituksen jäsen

Lukion tuntijakoesityslausunnon laadinta, peruskoulun ja lukion ops-työ, ilmaisten koulutusten järjestäminen, yhteydenpito päättäjiin, tuote-esittelyillat yhteistyökumppaneiden kanssa... Laiska töitään luettelee, mutta silti kysyn, onko noihin uhrattu työ ollut ihan turhaa?

Sivut

Tilaa syöte eDimensio RSS