Ideointia hiukkasfysiikan avoimen datan opetuskäytöstä

CERNin LHC­kiihdyttimellä dataa keräävä CMS­koe, johon jo lukuisat täällä vierailleet suomalaiset lukiolaisryhmät ovat päässeet tutustumaan, on nyt julkistanut “ihan oikeata” tutkimusdataa vapaaseen käyttöön (http://opendata.cern.ch). Johtoajatuksena datan julkistamisessa on ollut se, että data saataisiin mahdollisimman laajaan käyttöön ja tässä tietysti erinomaisena käyttökohteena olisi lukio­opetuksessa erilaisten tutkimukseen, tiedonkäsittelyyn, matemaattisiin menetelmiin ja fysiikkaan liittyvän problematiikan valaisuun. Lue juttu ja osallistu datan opetuskäytön ideointii.

YK:n Valon vuosi -posterikilpailu kouluille 1.1.-25.3.2015

Vuonna 2015 juhlistetaan valon ja valoteknologian vuotta. Teeman kunniaksi MAOL ry julistaa valtakunnallisen posterikilpailun kouluille ja oppilaitoksille.

Kilpailun teema antaa oppilaille mahdollisuuksia posterin aiheen valintaan varsin laajasti. Mihin kaikkeen valo vaikuttaakaan?

Valo on fysiikan ilmiö, mutta vaikuttaa myös kemiaan ja biologiaan. Valolla on omat matemaattiset suureensa ja niidenkin yhteyksistä on mahdollista tehdä posteri. Tietotekniikassa tieto kulkee valokaapeleita pitkin, mihin tämä perustuu?

Postereiden aiheita on joka puolella ympärillämme aina tähdistä valon heijastuksiin, sateenkaaren ilmiöihin ja iholla tapahtuviin muutoksiin. Valo on elämälle merkityksellistä, ilman valoa on hyvin vähän elämää. Miten valo vaikuttaa? Mistä valoa syntyy? Miksi on pimeää? Miten valo vaikuttaa väreihin? Miten valoa voisi hyödyntää paremmin kehitysmaissa tai energian säästämisessä tai kotona?

Lue lisää ja osallistu.

Asiaa on, mutta mistä aikaa? Lukion opetussuunnitelmakyselyn tuloksia

Kirjoittaja: 

Hannu Korhonen, lehtori emeritus, Orimattila

Fysiikan ja kemian sekä osittain myös pitkän matematiikan kurssisisällöt ovat liian laajoja. Ajan puute jättää oppimisen pinnalliseksi ja oppilaat ilman yksilöllistä ohjausta. Luonnontieteissä se on suurin este opetusmenetelmien monipuolistamiselle ja etenkin kokeellisten työtapojen käytölle. Tietotekniikkaa opetetaan vain muutamissa lukioissa kaikille opiskelijoille ja joissakin ei kenellekään.

Tiedot perustuvat Matemaattisten aineiden opet­tajien liiton syyslukukaudella 2012 tekemään laajaan verkkokyselyyn. Kyselyssä kartoitettiin matematiikan, fysiikan, kemian ja tietotekniikan ope­tuksen järjestämistä. Valtaosa kysymyksistä kohdistui kurssitarjontaan, opetuksen sisältöön ja menetelmiin sekä opetusvälineisiin.

Kyselyn tulosket ovat erityisen ajankohtaisia nyt kun OPS:ia ollaan jälleen muuttamassa vauhdilla. Tutustu kyselyn tuloksiin ja käy jättämässä ehdotuksesi ja kommenttisi OPH:n sivuilla olevaan kyselyyn. 

Fysiikan OPS-tilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua

10.12.2014 kokoontui Kumpulassa Physicumissa noin kolmekymmentä fysiikan lukio-opetuksesta kiinnostunutta keskustelemaan, pohtimaan ja ideoimaan lukion fysiikan opetussuunnitelman perusteiden päivitykseen liittyviä seikkoja. 1.8.2016 lukiossa otetaan käyttöön nyt valmisteilla olevien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti kirjoitetut opetussuunnitelmat, joissa fysiikassa on yksi pakollinen kurssi ja kuusi syventävää kurssia. Tämä asettaa haasteita kurssien tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen suhteen: kaikkea nykyistä ei voi pitää mukana eli jotain nykyisestä on jätettävä pois.

Tammikuussa järjestetään vastaavanlaiset keskustelutilaisuudet:

Matematiikka 15.1.2015  ja kemia 20.1.2015

Osallistu keskusteluun.

Millainen on tulevaisuuden lukio?

Kirjoittaja: 

Sini Kaukonen ja Piia Simpanen, asiantuntijoita, Teknologiateollisuus ry

Sähköiset ylioppilaskirjoitukset, koulutuksen pilviväylä, opetuksen pilvipalveluratkaisut, ohjelmointi… On selvää, että digitaalisuus on tullut kouluihin jäädäkseen. Millainen tulevaisuuden lukion pitäisi olla, jotta se vastaisi muuttuneisiin tarpeisiin? Joukko opetusalan vaikuttajia ja ammattilaisia sekä digiyrityksiä kokoontui pohtimaan tätä Open Innovation Houseen Otaniemeen. Lue lisää ja tutustu aiheeseen.

Hattulan silloilta: Porodiodi (suomi) – Reindeer Diode (english)

Kirjoittaja: 

Jukka O. Mattila

Jukka O. Mattila käsittelee kolumnissaan Porodiodia ja sen toimintaa. Kuka keksi porodiodin?

"Paliskuntien välisten poroaitojen tarkoitus on pitää poroelo omistajiensa hallinnassa. Poromiehiä, hiihtolomalaisia ja muita kulkijoita varten aitaan on erämaassa sopivin kohdin rakennettu portteja. Niistä neuvokas ihminen pääsee läpi, mutta poro ei."

Tutustu kolumniin ja sen englanninkieliseen versioon.

Flipped learning – lääke matematiikan opiskelun motivaatio-ongelmiin?

Kirjoittaja: 

Marika Toivola, FM, Turun yliopiston opettajankoulutuslaitos

Käänteisessä oppimisessa (Flipped learning) opettaja tukee oppilaan itseohjautuvuutta ja autonomiaa tietoisella kontrollin vähentämisellä sekä luottamalla oppilaan kykyyn ja haluun oppia. Käänteinen opetus (Flipped classroom) puolestaan tarkoittaa ennen kaikkea opetusteknistä muutosta, jossa keskeisessä roolissa on oppimista tukeva teknologia.

Lukion opetussuunnitelman kommentointi 4.12.-16.12.2014

Lukion opetussuunnitelma uudistus on käynnissä ja uudet opetussuunnitelman perusteet julkaistaan syyskuussa 2015. Lausuntokierros käydään nyt joulukuussa 2014. Lausuntokierroksia tulee vain yksi, joten tähän tulee panostaa ja lausunnot tulee muotoilla vauhdilla lopulliseen muotoonsa.

Tutustu OPH:n tiedotteeseen ja kommentoi asiaa. Nyt on toimittava. Tehdään tämä yhdessä!

Lähetä kommenttisi Katille ja Katrille ja tule mukaan 10.12.2014 järjestettävään fysiikan OPS:n keskustelutilaisuuteen. Tiedot ja linkki ilmoittautumiseen jutussa. Tilaisuus seurattavissa myös Adobe Connectilla.

Avaintaidot 2000-luvulla

Kirjoittaja: 

Anette Lundström, Jyväskylän yliopisto, Agora Ceter Projektitutkija

Yhteiskunta muuttuu, ja sen myötä työelämässä tarvittava osaaminen. Oppilailla tulee työelämään siirtyessään olla valmiudet jatkuvasti omaksua, tuottaa ja arvioida uutta tietoa sekä taitoja yhteistyöhön ja yhteisölliseen tiedonrakentamiseen.

Tulevaisuudessa työelämään siirtyviltä oppilailta vaaditaan oppiainerajat ylittävää osaamista, 2000-luvun taitoja, jotka poikkeavat merkittävästi perinteisistä sisältöön perustuvista lähestymistavoista. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat vuonna 2006 määritelleet seuraavat 8 avaintaitoa, joiden uskotaan tulevan yhä tärkeämmiksi tulevaisuudessa elinikäisen oppimisen näkökulmasta. Tutustu taitoihin jutussa ja opiskele taitoja maksuttomalla verkkokurssilla.

Julkilausuma 15.11.2014: Matemaattinen osaaminen tulevaisuuden lukiossa

Kirjoittaja: 

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry on pitänyt liittokokouksen 15.11.2014 Helsingissä. Liittokokous päätti esittää julkilausuman: Matemaattinen osaaminen tulevaisuuden lukiossa

Julkilaisumassa todetaan mm. "Esitetty aikataulu on liian kireä tavoitteiden mukaisten muutoksien toteuttamiselle. Lisäksi MAOL:n mielestä yhteiskunnallamme ei ole varaa heikentää luonnontieteellistä osaamista vähentämällä fysiikan oppimäärää. Matematiikkaan suunniteltu yhteinen aloituskurssi tuo lisähaasteita opetuksen toteuttamiselle opiskelijoiden erilaisen lähtötason vuoksi." Tutustu julkilausumaan.

Laskennallisen tieteen sisältöjä opetukseen

Kirjoittaja: 

Sanna Mönkölä, FT, Tietotekniikan laitos, Jyväskylän yliopisto, sanna.monkola@jyu.fi
Tuulivoimalan vaikutusta esimerkiksi tutkan toimintaan voidaan simuloida tietokoneella.

Tietokoneiden laskentatehon kasvaessa on alettu yhä enenevässä määrin soveltaa laskennallista näkökulmaa erityisesti tekniikan ja luonnontieteiden tutkimuksessa. Peruskouluissa ja lukioissa opetus nojautuu kuitenkin edelleen pääasiassa perinteisempiin tieteen tukipilareihin, teoreettiseen ja kokeelliseen tarkasteluun. Luonnontieteissä mittausten avulla on voitu tuottaa kokeellisesti numerotietoa, jonka sopivuutta teorioihin on voitu testata. Teoreettista lähestymistapaa hyödyntämällä on puolestaan voitu muodostaa malleja, tuottaa yhtälöitä ja tehdä tarkkoja laskelmia. Laskennallisen näkökulman lisääminen opetukseen toisi mukanaan ongelmanratkaisumalleja, jotka ovat tärkeitä työkaluja tulevaisuudessa tieteen ja teknologian parissa työskenteleville. Samalla olisi mahdollista sisällyttää tietokoneiden ja laskennallisen näkökulman hyödyntämistä luontevalla tavalla muihinkin oppiaineisiin kuin tietotekniikkaan. 

Vuorovaikutuskaavion käyttö voimakäsitteen opetuksessa

Kirjoittaja: 

Asko Mäkynen, FT, matematiikan ja fysiikan lehtori, apulaisrehtori, Kurikan lukio
Fysiikan opettajat ovat joskus joutuneet opetuksen jälkeen pettyneinä huomaamaan, kuinka heikosti oppilaat ymmärtävät fysiikan käsitteitä, kuten voimakäsitettä. Tässä artikkelissa esitetään tutkimukseen perustuva lähestymistapa – vuorovaikutuskaavio – voimakäsitteen opettamiseen.

Oppimateriaaleille oma pilvipalvelu (OKM:n tiedote 22.10.14)

"EduCloudin tavoitteena on helpottaa ja tukea opettajien sekä oppilaiden työtä ja auttaa heitä ottamaan entistä monipuolisemmin ja kätevämmin käyttöön digitaalisia oppimateriaaleja opetuksessa sekä tieto- ja viestintätekniikkaa. Tavoitteena on siten uudistaa ja monipuolistaa oppimisen ja opettamisen tapoja. Palvelu on ensi vaiheessa tarkoitettu perusopetuksen opettajille ja rehtoreille, mutta laajenee myöhemmin muille opetuksen sektoreille."

Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotti tänään opettajille suunnatusta pilvipalveluhankkeesta. Lue tiedote kokonaisuudessaan ja osallistu keskusteluun kommentoimalla. Mitä sinä kaipaisit opetuksen pilvipalveluilta?

Sivut

Tilaa syöte eDimensio RSS