Väitöstutkimus: Matematiikan ja lukemisen vaikeuksien yhteys toisen asteen koulutuspolkuun ja jatko-opintoihin tai työelämään sijoittumiseen

Kirjoittaja: 

Airi Hakkarainen, KT, Tutkijatohtori, Kasvatustieteen ja psykologian osasto/Erityispedagogiikka, LINE-tutkimusryhmä, Itä-Suomen yliopisto

Mitä matematiikka on? PISA 2012 -arvioinnissa matematiikan osaaminen määritellään “yksilön kyvyksi muotoilla, käyttää ja tulkita matematiikkaa erilaisissa yhteyksissä. Se pitää sisällään matemaattisen päättelyn ja matematiikan käsitteiden, menetelmien, välineiden ja tietojen käyttämisen ilmiöiden kuvaamisessa, selittämisessä ja ennustamisessa. Se auttaa yksilöitä tunnistamaan matematiikan merkityksen ympäröivässä maailmassa, ja auttaa heitä tekemään perusteltuja päätelmiä osallistuvina, rakentavina ja ajattelevina kansalaisina”. Matematiikka ei siis ole vain teknistä toimintaa, lukujen sijoittamista oikeisiin kohtiin laskukaavoissa.

Heti koulupolun ensimmäisten vuosien aikana hankitun sujuvan laskutaidon on todettu olevan ratkaisevan tärkeä myöhemmälle matemaattisten taitojen kehitykselle. On tärkeää, että oppilaat oppivat soveltamaan matematiikkaa, mikä vaatii asioiden ymmärtämistä, pohtimista ja perustelemista. Tämä vaatii sekä matematiikan perustietojen ja -taitojen hallintaa, käsitteistön osaamista, että erilaisten ratkaisumenetelmien hallintaa ja hyvää luetun ymmärtämisen tasoa.

Nuoren koulutuspolkua ja sen mahdollisuuksia säätelevät yksilön taidot ja ominaisuudet, tavoitteet sekä henkilökohtaiset lähtökohdat. Suomessa perusopetuksen opintomenestys on merkittävässä asemassa, kun nuori tavoittelee haluamaansa toisen asteen koulutuspaikkaa. Keskeisiä nuoren opintomenestykseen ja koko koulutuspolkuun vaikuttavia taitoja ovat matematiikan taidot ja lukutaito. Hakkaraisen väitöstutkimuksessa (2016) havaittiin, että matematiikan ja lukemisen vaikeudet heikentävät nuorten opintomenestystä ja suuntaavat oppilasta ammatilliselle opintouralle. Oppilaan omat kokemukset oppimisvaikeuksista vaikuttavat samansuuntaisesti. Erityisesti matematiikan vaikeudet lisäsivät opintojen keskeytymisriskiä toisella asteella. Sanatason lukemisen ja matematiikan vaikeudet lisäsivät todennäköisyyttä muita heikompaan opintomenestykseen toisella asteella, ja tätä kautta koulutuksen keskeytymisen riski edelleen kasvoi.

Tulokset osoittivat lisäksi, että matematiikan vaikeudet näyttivät lisäävän todennäköisyyttä siihen, että nuori ei jatkanut kouluttautumista enää toisen asteen jälkeen. Matematiikan vaikeudet yhdessä heikkojen prososiaalisten taitojen kanssa aiheuttivat nuorelle lisäksi riskin päätyä niiden nuorten joukkoon, jotka eivät olleet kiinnittyneet koulutukseen eivätkä työelämään viiden vuoden kuluttua perusopetuksen päättymisestä. Lukemisen vaikeudet yhdessä käyttäytymisen vaikeuksien kanssa näyttivät puolestaan ennen kaikkea viivästyttävän toisen asteen tutkinnon suorittamista.

Kun matematiikan oppiminen on haasteellista

Oppimisen vaikeudet ovat haaste nuoren kouluttautumiselle, mutta se, miten suureksi haasteeksi ne muodostuvat, on monen tekijän summa, jossa osapuolina ovat niin oppilas, opettaja kuin oppimisympäristökin. Matematiikan vaikeuksien on todettu olevan melko pysyviä, sillä lähes puolella niistä oppilaista, joilla on matematiikan vaikeus viidennellä luokalla, se on olemassa nuorena aikuisenakin. Mikäli nuorella aikuisella on matematiikan vaikeuksia, ne aiheuttavat paljon ongelmia päivittäisten asioiden, esimerkiksi raha-asioiden, aikataulujen hallinnan ja itsenäisten opinto- tai työtehtävien hoitamiseen.

Oppimisvaikeudet sekä sosioemotionaaliset ja käyttäytymisen vaikeudet kietoutuvat usein toisiinsa, jolloin niiden negatiiviset seuraamukset voimistuvat ja vaikuttavat näin kielteisesti nuoren hyvinvointiin (Kuvio 1). Kielteiset oppimiskokemukset yhdistyneenä oppimisvaikeuksiin ovat negatiivisen koulutuspolun syntymisen riskitekijöitä. Kielteiset oppimiskokemukset ruokkivat negatiivista asennoitumista koulua kohtaan, heikentävät oppimismotivaatiota ja lisäävät epäonnistumisen pelkoa haastavissa oppimistilanteissa. Näin oppimisen ongelmat voivat johtaa entistä laajempiin oppimisen vaikeuksiin sekä motivaation heikkenemiseen.

Kuvio 1. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys.

 

Oppimisvaikeuksilla nuorilla onnistuneen koulutuspolun yhtenä edellytyksenä on tehokas, riittävän aikaisin alkava ja riittävän pitkään jatkuva oppimisen tuki, jota ilman nuorten mahdollisuudet kouluttautumiseen ja omien kykyjensä hyödyntämiseen heikkenevät. Matematiikan oppimiseen saadun tuen merkitys on suuri matemaattisen ajattelun kehittymisessä ja aiemmin opitun siirtämisessä uuteen kontekstiin.

Perusopetuksen aikana saavutettu sujuva peruslaskutaito on tärkeä tekijä vaativamman matematiikan oppimisessa. Sujuvan laskutaidon kulmakivenä ovat monipuoliset, automatisoituneet laskustrategiat. Ne oppilaat, joilla on matematiikan oppimisen vaikeuksia tai jotka ovat heikkoja laskijoita, käyttävät usein hitaita, lukujen luettelemiseen liittyviä laskustrategioita vielä ylemmillä luokillakin. Heillä on myös vähemmän eri tilanteisiin sopivia laskustrategioita käytössään verrattuna oppilaisiin, joiden laskutaito on sujuva ja tehokas. Tämän vuoksi opettajan oman matemaattisen ajattelun mallintaminen ja kielentäminen on erittäin tärkeää vielä toisen asteen koulutuksessakin. Tehokkaita laskustrategioita on mahdollista opettaa vielä perusopetuksen jälkeenkin.

Kun nuori oppii jo kouluaikanaan kompensoimaan vaikeuksiaan vahvuuksillaan, koulu- ja työpolun onnistuminen on mahdollista. Mikäli oppimiseen saatu tuki ei ole riittävää, todennäköisesti myös matematiikan ja lukemisen vaikeuksien aiheuttamat käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmat lisääntyvät ja koulutuksen keskeyttämisriski kasvaa. Negatiivisen koulutuspolun kehitys voi alkaa jo perusopetuksen aikana tai myöhemmin toisen asteen tai korkeakouluasteen opintojen keskeyttämisen myötä.

Koulutuksen ulkopuolelle jääminen heti perusopetuksen jälkeen voi olla tilapäistä tai pysyvämpää. Mitä pidemmäksi aikaa nuori putoaa niin sanottuun pitkittyneeseen nivelvaiheeseen, sitä vaikeampaa opiskelun uudelleen aloittaminen ja loppuun saattaminen on. Nuori voi myös tietoisesti jättäytyä koulutuksen ulkopuolelle väliaikaisesti ja palata jatkamaan opintojaan myöhemmin itselleen sopivassa vaiheessa. Riippuu paljon siitä, miten hyvin nuori tunnistaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa voidakseen asettaa itselleen realistisia koulutus- ja työelämätavoitteita. Toisen asteen tutkinnon suorittamisen on kuitenkin selkeästi todettu pienentävän koulutuksellisen syrjäytymisen aiheuttamaa riskiä joutua työttömäksi ja näin auttavan nuorta välttämään vaaran syrjäytyä yhteiskunnasta ja sen palveluista.

Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusaineisto

Tässä väitöstutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia yhteyksiä perusopetuksen yhdeksännellä luokalla todetuilla matematiikan ja lukemisen vaikeuksilla sekä kasaantuvilla vaikeuksilla on nuoren toisen asteen koulutuspolulle sekä sen jälkeiselle sijoittumiselle jatko-opintoihin tai työuralle. Erityinen mielenkiinto tutkimuksessa kohdistui siihen, miten toisen asteen aikana opiskeluun saatu tuki ja toisaalta kasaantuvat oppimisvaikeudet ovat yhteydessä nuoren koulutuspolunonnistumiseen tai negatiivisen koulutuspolun syntymiseen. Tutkimusaineistona oli Itä-Suomen yliopistossa toteutetun Opintiellä pysyminen -tutkimushankkeen pitkittäisaineisto. Hankkeessa on seurattu keskisuuren itäsuomalaisen kaupungin perusopetuksen yhdeksännellä luokalla vuonna 2004 olleiden noin 600 nuoren koulutuspolkua perusopetuksen päättövaiheesta jatko-opintoihin tai työelämään siirtymiseen asti (Kuvio 2). Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin rakenneyhtälömallinnusta, jonka avulla on mahdollista tarkastella eri oppimisvaikeuksien yhteis- ja erillisvaikutuksia nuoren koulutus- ja työuraan.

Kuvio 2. Tutkimuksen aikajana.

 

Tutkimustulokset

Tutkimuksen kolmessa osatutkimuksessa tarkasteltiin nuorten koulutuspolkua sen eri vaiheissa. Ensimmäisessä osatutkimuksessa tutkittiin, miten yhdeksännellä luokalla todetut matematiikan ja lukemisen vaikeudet sekä opiskelussa koetut vaikeudet ovat yhteydessä toiselle asteelle sijoittumiseen. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan matematiikan ja lukemisen vaikeudet heikentävät nuorten opintomenestystä merkitsevästi, ja kaikki yhdessä olivat yhteydessä siihen, että nuori mitä todennäköisimmin aloitti ammatilliset opinnot lukio-opintojen sijaan, pojat merkitsevästi useammin kuin tytöt. Lisäksi perusopetuksen aikana opiskelussaan vaikeuksia kokenut nuori hakeutui lukiota todennäköisemmin ammatillisiin opintoihin.

Toisessa osatutkimuksessa tarkasteltiin, miten perusopetuksen yhdeksännellä luokalla todetut matematiikan ja sanatason lukemisen vaikeudet ovat yhteydessä toisen asteen opintoihin saatuun tukeen ja miten kyseiset oppimisvaikeudet yhdessä opintoihin saadun tuen kanssa olivat yhteydessä nuoren toisen asteen tutkinnon suorittamiseen. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin opintomenestyksen yhteyttä tuen saantiin ja opintojen päättämiseen. Matematiikan vaikeudet lisäsivät opintojen keskeytymisriskiä toisen asteen aikana enemmän kuin sanatason lukemisen vaikeudet. Matematiikan vaikeudet yhdessä sanatason lukemisen vaikeuksien kanssa myös heikensivät opintomenestystä ja tätä kautta koulutuksen keskeytymisen riski edelleen kasvoi. Tulosten perusteella opiskeluun saadun tuen perusteena matematiikan ja sanatason lukemisen vaikeudet olivat vasta toisen asteen toisen opiskeluvuoden aikana. Annetulla tuella ei pystytty aina katkaisemaan negatiivista koulutuspolkua, sillä tähän tutkimukseen osallistuneista nuorista noin 14 prosenttia, eli 82 nuorta, keskeytti opintonsa toisen asteen aikana. Opintonsa keskeyttäneistä noin 28 prosentilla oli matematiikan ja 23 prosentilla sanatason lukemisen vaikeuksia.

Kolmannessa osatutkimuksessa tarkasteltiin matematiikan ja lukemisen vaikeuksien sekä käyttäytymisen ja sosioemotionaalisten vaikeuksien yhteyttä tutkinnon suorittamiseen odotetussa neljässä vuodessa, opintojen jatkamiseen toisen asteen jälkeen sekä koulutuksesta ja työelämästä syrjään jäämiseen. Saatujen tulosten mukaan matematiikan ja lukemisen vaikeudet olivat hieman eri tavoin yhteydessä siihen, miten nuorten koulutuspolku kehittyi. Matematiikan vaikeudet näyttivät lisäävän todennäköisyyttä siihen, että nuori ei jatkanut kouluttautumista enää toisen asteen jälkeen. Lisäksi matematiikan vaikeudet yhdessä heikkojen prososiaalisten taitojen kanssa aiheuttivat nuorelle riskin päätyä niiden nuorten joukkoon, jotka eivät olleet kiinnittyneet koulutukseen eivätkä työelämään viiden vuoden kuluttua perusopetuksen päättymisestä. Lukemisen vaikeudet yhdessä käyttäytymisen vaikeuksien kanssa näyttivät puolestaan ennen kaikkea viivästyttävän toisen asteen tutkinnon suorittamista.

Johtopäätöksiä

Suomalaisen koulutusjärjestelmän lähtökohtana on kaikille oppilaille tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien luominen oppilaiden lähtökohdista riippumatta. Tämän väitöstutkimuksen tulosten perusteella koulutuksellinen tasa-arvo ei toteudu riittävällä tavalla niiden nuorten kohdalla, joilla on oppimisvaikeuksia, vaan oppimisvaikeuksia voidaan pitää tekijöinä, jotka voivat ajaa nuoria syrjäytymisuhan alle. Tutkimustulosten perusteella matematiikan ja lukemisen vaikeudet sekä sosioemotionaaliset vaikeudet lisäävät toisen asteen opintojen keskeytymisen tai viivästymisen riskiä. Myös koulutuksesta ja työelämästä ulkopuolelle jäämisen riski nousee. Keskeyttäminen ei kuitenkaan ole äkillinen, yllättävä tapahtuma, vaan prosessi, joka vuosien aikana vähitellen johtaa koulutuksen keskeytymiseen. Koulutuspolun aikana saadun ja oikein suunnatun tuen merkitys on oleellisen tärkeää tämän prosessin ehkäisyssä ja katkaisemisessa.

Työelämän muutokset ja vähenevät perusasteen työpaikat ovat lisänneet painetta peruskoulutusta laajemman koulutuksen hankkimiseksi. Vuoden 2013 alusta kansallisen koulutuspoliittisen linjauksen tavoitteena on ollut, että vuosikymmenen loppuun mennessä yli 90 prosentilla 20–24 -vuotiaista nuorista on peruskoulun jälkeinen tutkinto. Tähän tavoitteeseen liittyen on tärkeää, että myös tukijärjestelmiä niin peruskoulussa, toisella asteella ja sen jälkeen kehitetään. Esimerkiksi nivelvaiheen tiedonsiirron tehostamiseen eri koulutusasteiden välillä on edelleen todellinen tarve. Perusopetuksessa on lukumääräisesti selvästi enemmän tehostettua ja erityistä tukea saaneita oppilaita kuin ammatillisessa koulutuksessa toisella asteella; oppimisvaikeuksien takia opiskeluun tarvittavan tuen määrä ei kuitenkaan siirtymävaiheessa vähene tai poistu, vaan oppimisen tukemisen tulisi olla joustava jatkumo eri koulutusasteelta toiselle. Perusopetuksen jälkeisessä siirtymävaiheessa toisen asteen opintoihin on tärkeää, että oppilasta valmistellaan tulevien opintojen vaatimuksiin. Oppimisessaan tukea tarvitsevien opiskelijoiden tulee olla etukäteen tietoisia niistä tukimahdollisuuksista, joita tulevassa oppilaitoksessa on tarjolla. Opiskelijan kannalta turvallinen ja tukea tarjoava sekä opiskelijan yksilöllisesti huomioiva oppimisympäristö on opintojen onnistumisen edellytys koulutusasteesta riippumatta.

Keskeistä opiskelun tukemisessa on, että tuen lähtökohtana ovat opiskelijan tarpeet ja että tuki on riittävän monipuolista ja jatkuu riittävän pitkään. Matemaattinen ajattelu ei matematiikan osaamisensa kanssa kamppailevalla opiskelijalla kehity itsestään. Matematiikan tehtävistä keskusteleminen ja opettajan oman matemaattisen ajattelun mallintaminen ovat tärkeitä elementtejä matematiikan oppimisessa. Oikein kohdistetulla ja laadukkaalla koulutuspolun aikaisella tuella oppimisvaikeuksien aiheuttamia oppimisen pulmia voidaan helpottaa. Oppilaantuntemus on tärkeää motivoivan ja innostavan opetuksen järjestämiseksi missä tahansa opintojen vaiheessa!

Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2035-5

Lisää eDimensiossa

Mihin matematiikkaa tarvitaan , 16. elokuu 2017 - 9:00
Laskukone vauvan aivoissa , 16. elokuu 2017 - 9:00
Dimensio 4/2017 , 16. elokuu 2017 - 1:00
Dimensio 3/2017 , 23. huhtikuu 2017 - 9:00
Eurajoen vesitornin Foucault’n heiluri , 22. huhtikuu 2017 - 9:00
Historiaa, fysiikkaa ja fysiikan historiaa , 2. huhtikuu 2017 - 9:00
Dimensio 2/2017 , 31. maaliskuu 2017 - 9:00
Erään matematiikan vihaajan tunnustuksia , 2. helmikuu 2017 - 9:00
Dimensio 1/2017 , 26. tammikuu 2017 - 9:00
GeoGebra-täydennyskoulutuksia verkossa , 6. joulukuu 2016 - 9:00
Dimensio 6/2016 , 6. joulukuu 2016 - 9:00
MAOLin syyskoulutuspäivät Oulussa , 26. lokakuu 2016 - 9:00
Taide taittaa matematiikkaa – Osa 2(2) , 26. lokakuu 2016 - 9:00
Lukion tärkein ainevalinta? , 26. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 5/2016 , 26. lokakuu 2016 - 9:00
GeoGebra tänään , 26. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 4/2016 , 24. lokakuu 2016 - 9:00
Taide taittaa matematiikkaa – Osa 1(2) , 22. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 3/2016 , 21. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 2/2016 , 12. lokakuu 2016 - 9:00
Lukion tärkein ainevalinta? , 24. syyskuu 2016 - 9:00
Hattulan silloilta , 8. syyskuu 2016 - 9:00
Lukion fysiikan OPS muutosten edessä , 8. syyskuu 2016 - 9:00
Taikatempuista motivaatiota opiskeluun , 25. elokuu 2016 - 9:00
Super-Ada innostaa IT-alalle , 4. helmikuu 2016 - 9:00
Dimensio 1/2016 , 30. tammikuu 2016 - 8:00