Tietotekniikan olympialaiset Kazakstanissa

Kirjoittaja: 

Antti Laaksonen, Helsingin yliopisto
Suomen joukkue loppuseremonian jälkeen. Vasemmalta oikealle Kalle Luopajärvi, Henrik Lievonen, Tuukka Korhonen ja Sami Kalliomäki.

 

Lukiolaisten tietotekniikan olympialaiset järjestettiin tänä vuonna Kazakstanissa. Suomen joukkue menestyi olympialaisissa mukavasti: tuloksena oli yksi hopeamitali ja kolme pronssimitalia sekä sijoitus 23/83 maiden välisessä pistevertailussa.

Kazakstan on järjestänyt viime vuosina ahkerasti tiedeolympialaisia. Vuonna 2010 Kazakstan järjesti matematiikan olympialaiset, ja viime vuonna maa isännöi fysiikan olympialaisia. Tänä vuonna vuorostaan tietotekniikan olympialaiset pidettiin Kazakstanissa. Toisin kuin aiemmissa olympialaisissa, tietotekniikan olympialaisten tapahtumapaikkana oli Almaty, joka on Kazakstanin entinen pääkaupunki ja edelleen maan suurin kaupunki.

Tietotekniikan olympialaiset on viikon kestävä tapahtuma, jossa lukioikäiset osallistujat kilpailevat algoritmien ohjelmoinnissa. Jokainen osallistujamaa voi lähettää kilpailuun nelihenkisen joukkueen sekä kaksi ohjaajaa. Tänä vuonna olympialaisiin osallistui kaikkiaan 83 joukkuetta, joissa oli yhteensä 322 kilpailijaa. Suomi on osallistunut tietotekniikan olympialaisiin vuodesta 1992 lähtien, ja olympialaiset järjestettiin Suomessa vuonna 2001.

Tie olympialaisiin

Suomen joukkue tietotekniikan olympialaisiin valitaan useassa vaiheessa. Kilpailukauden aloittaa edellisenä syksynä Datatähti-kilpailu, jonka järjestävät yhteistyössä MAOL ry ja Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos. Internetissä pidettävän alkukilpailun perusteella parhaat osallistujat kutsutaan loppukilpailuun Helsingin yliopistolle tammikuun lopussa.

Datatähdessä menestyminen vaatii hyvää ohjelmointitaitoa, ja usein osallistujilla on taustalla pitkäaikainen ohjelmointiharrastus. Tänä vuonna loppukilpailuun valittiin 24 nuorta ohjelmoijaa eri puolilta Suomea. Loppukilpailun jälkeen kahdeksan osallistujaa kutsuttiin valmennusleirille Helsingin yliopistoon. Perusteita valintaan olivat Datatähden tulokset, menestys aiempien vuosien kilpailuissa sekä osallistujan ikä (nuorempana on helpompaa tulla valituksi).

Olympialaisissa tehtävänä on suunnitella tehokkaita algoritmeja sekä toteuttaa ne toimivasti ohjelmoimalla. Yliopistojen algoritmiikan kurssit kattavat melko hyvin olympialaisten aihepiirin, joskin olympialaisten tehtävät vaativat enemmän omaa ajattelua kuin tyypilliset tehtävät yliopistojen kursseilla. Toinen olympialaisten erityispiirre on, että algoritmit täytyy pystyä toteuttamaan toimivasti, koska arvostelu perustuu kilpailijoiden toteutusten testaamiseen.

Tänä vuonna useimmat valmennusleirin osallistujista olivat kokeneita kilpailijoita, minkä vuoksi suurin osa leiristä käytettiin harjoituskilpailuihin. Kilpailuissa tehtävät olivat samaa tasoa kuin olympialaisissa, ja käytössä oli myös olympialaisten kaltainen automaattinen arvostelujärjestelmä. Yksi tärkeä taito olympialaisissa on jakaa aika järkevästi tehtävien välille, koska kaikkia tehtäviä ei yleensä ehdi ratkaista, vaan täytyy tehdä valintoja, mihin tehtäviin keskittyy.

Valmennusleirin päätteeksi valittiin kuuden hengen joukkue Itämeren olympialaisiin. Tähän kilpailuun osallistuu yhdeksän maata Itämeren ympäriltä, ja se toimii harjoituskilpailuna kansainvälisiä olympialaisia varten. Tänä vuonna Itämeren olympialaiset järjestettiin Puolassa Varsovassa. Itämeren olympialaisten tuloksilla on myös tärkeä merkitys valittaessa Suomen joukkuetta tietotekniikan olympialaisiin.

Koodausta ja kulttuuria

Tänä vuonna Suomen joukkueeseen tietotekniikan olympialaisiin valittiin Sami Kalliomäki (Karkkilan lukio), Tuukka Korhonen (Tampereen klassillinen lukio), Henrik Lievonen (Helsingin matematiikkalukio) sekä Kalle Luopajärvi (Seinäjoen lukio). Lisäksi matkalle mukaan lähtivät ohjaajina Antti Laaksonen ja Topi Talvitie Helsingin yliopistosta.

Olympialaisissa on kaksi kilpailupäivää, joista molempina on viisi tuntia aikaa ratkaista kolme tehtävää. Jokaisen osallistujan käytössä on tietokone, josta on yhteys kilpailujärjestelmään. Ratkaisut tehtäviin täytyy lähettää ohjelmakoodina, ja heti lähetyksen jälkeen palvelin testaa koodin ja ilmoittaa, montako pistettä siitä saa. Jokaisesta tehtävästä on mahdollista saada 0–100 pistettä, joten korkein mahdollinen yhteispistemäärä on 600.

Tehtävät valitaan kilpailupäiviä edeltävinä iltoina ohjaajien kokouksessa. Kokouksen aluksi asiantuntijaryhmä ehdottaa kolmen tehtävän settiä. Tehtävät ovat hyvin valmisteltuja, ja yleensä ehdotus hyväksytään sellaisenaan. Tämän jälkeen ohjaajat alkavat kääntää tehtäviä omille kielilleen. Samaan aikaan kilpailijat ovat eristyksessä toisessa paikassa, eikä yhteydenpito ohjaajien ja kilpailijoiden välillä ole mahdollista tehtävien esittelyn jälkeen.

Kilpailupäivät sujuivat tänä vuonna hyvin, vaikka yllätyksiä mahtui mukaan. Ensimmäisenä päivänä yksi kilpailijoista onnistui hakkeroimaan arvostelujärjestelmän ja sai itselleen 100 pistettä tehtävästä ratkaisematta sitä. Päätöksenä oli hylätä kilpailijan suoritus. Juuri ennen toisen kilpailun tehtävien valintaa sähkökatkos pimensi ohjaajien hotellin. Tilanne alkoi näyttää jo pahalta, mutta sitten paikalle saatiin varageneraattori ja kilpailu oli pelastettu.

Kilpailupäivien lisäksi olympialaisten ohjelmassa oli näyttävät alku- ja loppuseremoniat sekä kaksi retkipäivää. Ensimmäinen retkistä suuntautui vuoristoon, jossa oli miellyttävän viileää helteiseen kaupunkiin verrattuna. Retken päätteeksi käytiin vielä sirkuksessa. Toisen retken kohteena oli kansallispuisto, jossa tutustuttiin paikalliseen kansanperinteeseen.

Alku- ja loppuseremoniat rakentuivat korkeatasoisten musiikkiesitysten ympärille.

 

Mitalit kotiin

Muiden tiedeolympialaisten tapaan tietotekniikan olympialaisissa jaetaan suuri määrä mitaleja: 1/4 osallistujista saa pronssimitalin, 1/6 saa hopeamitalin ja 1/12 saa kultamitalin. Suomen joukkue menestyi mukavasti, ja kaikki saivat mitalin kotiin tuomiseksi. Kalle Luopajärvi sai hopeamitalin ja oli lähellä kultarajaa. Muut joukkueessa saivat pronssimitalin.

Maiden välisessä pistevertailussa viisi parasta maata olivat Etelä-Korea, Kiina, Venäjä, Yhdysvallat ja Japani. Suomi oli sijalla 23 ja oli tällä tuloksella yksi parhaista Euroopan maista. Pohjoismaista Ruotsi oli sijalla 33, Norja sijalla 38 ja Tanska sijalla 62. Suomen hyvä sijoitus ei ollut yllätys, koska joukkue oli kokenut ja saavuttanut menestystä myös aiemmissa kilpailuissa. Itä-Aasian maat kuitenkin tuttuun tapaan hallitsivat olympialaisia ylivoimaisesti.

Menestys olympialaisissa riippuu ennen kaikkea siitä, miten hyvin niihin valmistautuu. Harjoittelun vaikutus todella näkyy tuloksissa. Suomen tämän vuoden joukkueella on paljon syvällistä ohjelmoinnin osaamista, mikä tarjoaa hyvät lähtökohdat opintoihin ja työtehtäviin myöhemmin elämässä. Mitalit ovat mukava muisto olympialaisista, mutta tärkeintä kaikessa toiminnassa on silti asioiden syvällinen oppiminen.

Nyt on aika suunnata katseet kohti tulevia olympialaisia. Seuraavat järjestäjät on valittu jo vuosiksi eteenpäin. Ensi vuonna olympialaiset pidetään Venäjällä Kazanissa. Tämän jälkeen järjestäjät ovat Iran vuonna 2017, Japani vuonna 2018, Azerbaidžan vuonna 2019 sekä Singapore vuonna 2020.

[Julkaistu: Dimensio 5/2015]

Lisää eDimensiossa

Vuoden 2017 opettaja: Vesi, wasser, eau, voda , 19. marraskuu 2017 - 9:57
Dimensio 6/2017 , 19. marraskuu 2017 - 9:01
Opettaja artikkelin kirjoittajana , 16. marraskuu 2017 - 9:36
Dimensio 5/2017 , 29. lokakuu 2017 - 9:16
Mihin matematiikkaa tarvitaan , 16. elokuu 2017 - 9:00
Laskukone vauvan aivoissa , 16. elokuu 2017 - 9:00
Dimensio 4/2017 , 16. elokuu 2017 - 1:00
Dimensio 3/2017 , 23. huhtikuu 2017 - 9:00
Eurajoen vesitornin Foucault’n heiluri , 22. huhtikuu 2017 - 9:00
Historiaa, fysiikkaa ja fysiikan historiaa , 2. huhtikuu 2017 - 9:00
Dimensio 2/2017 , 31. maaliskuu 2017 - 9:00
Erään matematiikan vihaajan tunnustuksia , 2. helmikuu 2017 - 9:00
Dimensio 1/2017 , 26. tammikuu 2017 - 9:00
GeoGebra-täydennyskoulutuksia verkossa , 6. joulukuu 2016 - 9:00
Dimensio 6/2016 , 6. joulukuu 2016 - 9:00
Taide taittaa matematiikkaa – Osa 2(2) , 26. lokakuu 2016 - 9:00
Lukion tärkein ainevalinta? , 26. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 5/2016 , 26. lokakuu 2016 - 9:00
GeoGebra tänään , 26. lokakuu 2016 - 9:00
MAOLin syyskoulutuspäivät Oulussa , 26. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 4/2016 , 24. lokakuu 2016 - 9:00
Taide taittaa matematiikkaa – Osa 1(2) , 22. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 3/2016 , 21. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 2/2016 , 12. lokakuu 2016 - 9:00
Lukion tärkein ainevalinta? , 24. syyskuu 2016 - 9:00
Hattulan silloilta , 8. syyskuu 2016 - 9:00