Suomelle pronssia kemian olympialaisissa ja hopeaa yhteispohjoismaisissa kemiakilpailuissa

Kirjoittaja: 

Otto Seppänen, FM, tohtorikoulutettava, Orgaanisen kemian laboratorio, Kemian laitos, Helsingin yliopisto ja
Mikko Kaipio, FM, tohtorikoulutettava, Epäorgaanisen kemian laboratorio, Kemian laitos, Helsingin yliopisto
Kuva 1.  Suomen joukkue vierailulla Carlsbergillä. Vasemmalta Jaakko Sääskilahti, Niklas Koskinen, Tuomas Laalo ja Santeri Simanainen. [Kuva: Miia Mäntymäki]

 

4.–8. heinäkuuta 2016 järjestettiin ensimmäistä kertaa kansainvälisten kemian olympialaisten rinnalle luodut yhteispohjoismaiset kemiakilpailut. Kisoja isännöi Tanska ja kilpailupaikkana toimi Tanskan teknillisen yliopiston kampus Lyngbyssä, Kööpenhaminan vieressä.

Suomen joukkueeseen oli valittu esikarsinnan jälkeen Niklas Koskinen (Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio), Tuomas Laalo (Helsingin luonnontiedelukio), Santeri Simanainen (Joensuun lyseon lukio) ja Jaakko Sääskilahti (Oulun lyseon lukio). Joukkueen mentoreina toimivat dosentti Matti Näsäkkälä, tohtori Kjell Knapas, sekä tohtorikoulutettavat Miia Mäntymäki ja Mikko Kaipio.

Kilpailut noudattivat kemian olympialaisista tuttua kaavaa, sillä kisoihin kuului sekä kokeellinen, että teoreettinen osio, jotka suoritettiin eri päivinä ja pisteytettiin erikseen. Kokeellisessa osiossa oppilaat tekivät metallien kompleksometrisen titrauksen EDTA:lla, orgaanisen synteesin ja raakatuotteen uudelleenkiteytyksen, sekä tuntemattomien liuosten kvalitatiivisen analyysin. Teoriakokeen kysymykset puolestaan käsittelivät tasapainokemiaa, termodynamiikkaa, kvalitatiivista analyysiä, sähkökemiaa, sokerien rakenteita, kaasujen kinetiikkaa, orgaanista synteesiä, reaktiomekanismeja ja fullereeneja.

 

 

Kuva 2. Suomen joukkue Tanskan teknillisen yliopiston kampuksella. Vasemmalta Santeri Simanainen, Niklas Koskinen, Jaakko sääskilahti ja Tuomas Laalo. [Kuva: Kjell Knapas]

 

Pohjoismaiden kilpailut päättyivät Suomen osalta erinomaisesti, sillä Niklas, Tuomas ja Jaakko palkittiin hopeamitaleilla ja näin kokonaistuloksessa Suomi päätyi hopealle. Kisojen molemmat kultamitalit keräsi Tanska, joka näin ollen sai myös koko kisojen parhaan joukkueen tittelin. Ensi vuonna yhteispohjoismaiset kemiakilpailut järjestetään Ruotsissa ja vuonna 2019 isännöintivastuu on Suomella.

Varsinainen päänäytös eli kemian olympialaiset järjestettiin Georgian pääkaupungissa Tbilisissä 23.7.–1.8.2016. Melkein kolme sataa lukiolaista kilpaili teoreettisessa ja kokeellisessa osiossa Georgian maataloustieteellisen yliopiston tiloissa. Valittu joukkue pysyi samana, mutta mentoripuolella tohtorikoulutettava Otto Seppänen korvasi Mikko Kaipion ja lehtori Elina Näsäkkälä Miia Mäntymäen.

 

 

Kuva 3. Suomen joukkue kemian olympialaisten avajaisissa Tbilisissä. Vasemmalta Niklas Koskinen, Santeri Simanainen, joukkueen opas Ana Kakabadze, Tuomas Laalo ja Jaakko sääskilahti. [Kuva: Otto Seppänen]

 

 

Kuva 4. Kokeellisen osuuden suorituspaikka kemian olympialaisissa. Yhdelle kilpailijalle kuului punaisten teippien välinen alue. [Kuva: Otto Seppänen]

 

Georgia joutui urakoimaan olympialaisjärjestelyt ennätysajassa, sillä alkuperäinen isäntämaa Venäjä oli vetäytynyt järjestelyistä ja koko olympialaiset uhkasivat peruuntua. Keväällä alkaneet järjestelyt sujuivat kuitenkin georgialaisilta hyvin ja tulevien kemistien suurtapahtuma oli pelastettu. Valitettavasti kuitenkin erityisesti kokeellisen osion tehtävissä kiireinen aikataulu näkyi. Kolmesta tehtävästä ensimmäisessä opiskelijoille jaettiin 10 tuntematonta epäorgaanista suolaa viiteen liuokseen sekoitettuna. Näitä yhdistelemällä ja happoa ja emästä käyttäen kilpailijoiden tuli tunnistaa liuosten suolat. Toisessa tehtävässä määritettiin kivennäisvesinäytteen fluoridi- ja kloridipitoisuus titraamalla. Orgaanisen kemian tehtävässä kilpailijat saivat jälleen eteensä joukon tuntemattomia näytteitä, jotka täytyi tunnistaa erilaisten orgaanisten osoitusreaktioiden avulla. Aiempina vuosina erityisesti orgaanisen kemian tehtävässä on nähty monivaiheisiakin synteesejä, mutta ymmärrettävästi tällä aikataululla järjestäjillä ei ollut aikaa suunnitella synteesiä ja valmistella laitteistoja kaikille kilpailijoille.

Teoreettisessa osuudessa taas orgaanisen kemian synteesituntemus oli valttia, sillä kahdessa tehtävässä täydennettiin tunnettujen lääkeainemolekyylien synteesireittejä. Kolmas orgaanisen kemian tehtävä ei ollut sen yksinkertaisempi, vaan käsitteli hiilihydraattien kemiaa. Yleisen kemian puolelta tarkasteltiin fluorattujen amiinien ominaisuuksia ja epäorgaanisessa kemiassa käsiteltiin kuparioksidin ominaisuuksia sekä kilpailuille tyypillistä tuntemattoman suolan tunnistustehtävää. Kaiken kaikkiaan tehtävät olivat hyvin laajoja, erittäin vaativia ja saattoivat vaatia tuntemusta analyysitekniikoista teoreettisen tiedon lisäksi. Ratkaisemiseen annetussa viidessä tunnissa ei ollut hetkeäkään liikaa aikaa, jos aikoi ratkaista tehtävien kaikki alakohdat.

 

 

Kuva 5. Suomen joukkue olympiasuoritusten jälkeisessä kilpailijoiden ja mentoreiden jälleennäkemisjuhlassa. Vasemmalta Niklas Koskinen, Santeri Simanainen, Tuomas Laalo ja Jaakko sääskilahti. [Kuva: Otto Seppänen]

 

Kilpailun taso on äärimmäisen korkea ja Suomen joukkue pärjäsi samansuuntaisesti kuin pohjoismaisissa kilpailuissa: Tuomas pokkasi palkintojenjaossa pronssimitalin sijalla 148. sekä Niklas ja Jaakko nappasivat kunniamaininnat sijoilla 173. ja 179. Muiden Pohjoismaiden mitalitilille kilahti ainoastaan yksi pronssimitali Tanskan joukkueelle, joten tässä vertailussa Suomi oli kärjessä.

Yhteispohjoismaiset kemiakilpailut olivat erittäin hyvää valmennusta joukkueelle olympialaisia varten, joissa kilpailutilanteen paineisiin tottuneet kisaajat pystyivät keskittymään hyvään suoritukseen turhia jännittämättä. Tätä Suomen joukkue varmasti hakee myös ensi vuoden kilpailuista Ruotsista ja käyttää kaiken kokemuksen hyväkseen valmistautuessaan kesällä Thaimaassa järjestettäviin 49. kemian olympialaisiin.

Kiitämme MAOL ry:tä ja Opetushallitusta matkan rahoituksesta.

Onnittelut kaikille kilpailijoille koko mentoritiimin puolesta!

 

Voit tutustua olympialaisissa ratkottuihin tehtäviin osoitteessa http://www.icho2016.chemistry.ge/icho48_problems.php

 

 

Lisää eDimensiossa

Dimensio 3/2017 , 23. huhtikuu 2017 - 13:51
Eurajoen vesitornin Foucault’n heiluri , 22. huhtikuu 2017 - 9:42
Historiaa, fysiikkaa ja fysiikan historiaa , 2. huhtikuu 2017 - 21:18
Dimensio 2/2017 , 31. maaliskuu 2017 - 21:37
Erään matematiikan vihaajan tunnustuksia , 2. helmikuu 2017 - 22:35
Dimensio 1/2017 , 26. tammikuu 2017 - 12:57
GeoGebra-täydennyskoulutuksia verkossa , 6. joulukuu 2016 - 16:28
Dimensio 6/2016 , 6. joulukuu 2016 - 16:20
GeoGebra tänään , 26. lokakuu 2016 - 20:22
MAOLin syyskoulutuspäivät Oulussa , 26. lokakuu 2016 - 19:59
Dimensio 5/2016 , 26. lokakuu 2016 - 19:30
Lukion tärkein ainevalinta? , 26. lokakuu 2016 - 18:41
Taide taittaa matematiikkaa – Osa 2(2) , 26. lokakuu 2016 - 13:42
Dimensio 4/2016 , 24. lokakuu 2016 - 16:34
Taide taittaa matematiikkaa – Osa 1(2) , 22. lokakuu 2016 - 12:42
Dimensio 3/2016 , 21. lokakuu 2016 - 21:37
Dimensio 2/2016 , 12. lokakuu 2016 - 19:51
Lukion tärkein ainevalinta? , 24. syyskuu 2016 - 9:00
Hattulan silloilta , 8. syyskuu 2016 - 22:58
Naiset ja teknologia tarvitsevat toisiaan , 8. syyskuu 2016 - 22:34
Lukion fysiikan OPS muutosten edessä , 8. syyskuu 2016 - 19:49
Taikatempuista motivaatiota opiskeluun , 25. elokuu 2016 - 20:31
Super-Ada innostaa IT-alalle , 4. helmikuu 2016 - 9:00
Dimensio 1/2016 , 30. tammikuu 2016 - 8:00
Dimensio 6/2015 , 2. joulukuu 2015 - 8:00
Minun MAOL:ini , 23. marraskuu 2015 - 9:00
Dimensio 5/2015 , 15. marraskuu 2015 - 9:00