Sähköä matematiikan arviointiin

Kirjoittaja: 

Matti Suomilammi, erikoissuunnittelija, Opetushallitus
Opetushallituksen matematiikan arvioinnit tulevat muuttumaan vuodesta 2015 lähtien sähköisiksi. Muutos tulee vaikuttamaan koko arviointiprosessiin. Lähtökohtaisesti opettajien työmäärän pitäisi vähentyä, sillä sähköisissä kokeissa voidaan käyttää automaattista arviointia apuna.
 

Pisa, Pisa ja Pisa! Ajattelin kirjoittaa tekstin, jossa en matematiikan arvioinneista puhuttaessa viittaisi Pisaan. Nyt olen onnistunut mainitsemaan sen vain neljä kertaa, ennen kuin olen päässyt itse asiaan. Palaan Pisaan kirjoituksen myöhemmässä vaiheessa. Huomionarvoista on, että matematiikan osaamista arvioidaan Suomessa muillakin tutkimuksilla.

Taustaa matematiikan arvioinneista

Opetushallitus on teettänyt matematiikan kansallisia arviointeja yli 15 vuoden ajan. Viimeisin raportti, jossa kuvataan matematiikan osaamista, julkaistiin viime syksynä. Jari Metsämuurosen toimittama Perusopetuksen matematiikan oppimistulosten pitkittäisarviointi vuosina 2005 – 2012 raportoi oppilaiden edelleen oppivan matematiikkaa koulussa, ja varsinkin alakoulun puolella kehitys matematiikan osaamisessa on nopeaa. Samalla raportti tuo esille huolen siitä, että osaamisen kehitys hidastuu yläkoulun puolella.

Viime vuoden alkupuolella matematiikan osaamisen muutosta verrattiin aiempien vuosien arviointituloksiin Juhani Rautopuron toimittamassa raportissa Hyödyllinen pakkolasku. Tulokset antoivat tietoa osaamisen heikentymisestä. Myös asenteet itse oppiainetta kohtaan olivat aiempaa huonompia ja koulujen väliset erot näyttivät olevan kasvussa.

Kansallisista arvioinneista saatu tieto antaa hyvän kuvan siitä, mihin suuntaan opetus Suomessa kehittyy. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden osa-alueista matematiikan osaamista on testattu geometriassa, luvuissa ja laskutoimituksissa, algebrassa, funktioissa sekä todennäköisyydessä ja tilastoissa. Arviointikoe on sisältänyt jokaiselle osa-alueelle soveltuvia tehtäviä sekä ankkuritehtäviä, joilla on voitu verrata osaamisen muutosta aiempiin arviointikertoihin.

Mitä arvioidaan ja miksi?

Kansallisten arviointien ensisijainen tarkoitus on ollut tarkastella sitä, kuinka hyvin opetussuunnitelmien tavoitteet on saavutettu. Tutkimuksen kohteina ovat olleet myös tasa-arvokysymykset poikien ja tyttöjen, erikielisten koulujen, eri koulujen ja eri maantieteellisten alueiden välillä. Näiden lisäksi arvioinneissa on tutkittu asenteiden muutosta, oppilaiden kotitaustojen sekä opettajan koulutuksellisen taustan vaikutusta oppimistuloksiin.

Otokseen kuuluvat koulut ovat perinteisesti saaneet erillisen palautteen koulun tasosta verrattuna valtakunnalliseen tasoon. Tällä on pyritty tukemaan koulua ja opettajia omassa työssään, jotta nämä voisivat kehittää opetusta entistä laadukkaammaksi.

Tutkimustyöllä saadaan lisätietoa uusien opetussuunnitelmien suunnitteluun. Tieto siitä, kuinka hyvin opetussuunnitelmien tavoitteet täyttyvät, mahdollistavat painopisteiden muuttamista uudessa opetussuunnitelmassa tarvittavaan suuntaan.

Arvioinnit ovat suuritöisiä projekteja sekä Opetushallitukselle että koulujen opettajille. Käsityönä tehtävä arviointikokeiden tarkistus vie runsaasti opettajien aikaa, ja Opetushallituksessa kouluilta saadut arviointitiedot joudutaan erikseen viemään sähköiseen muotoon.

Sähkö arviointiin – uhka vai mahdollisuus?

Kansallisia arviointeja ollaankin kehittämässä ainakin osittain sähköisiksi. Tällöin järjestelmä arvioi osan tehtävistä automaattisesti. Lisäksi oppilaiden vastaukset ja pisteytys ovat valmiiksi sähköisessä muodossa. Opettajat joutuvat arvioimaan ainoastaan avoimet tuottamistehtävät. Näistä annetaan pisteet suoraan sähköiseen järjestelmään. Aiemmin opettajat ovat joutuneet siirtämään oppilaille annetut pisteet erillisille optisille lomakkeille. Tämä työvaihe jää sähköisissä kokeissa kokonaan pois.

Muutos vaikuttaa ajan myötä siihen, että perinteinen kynä–paperi–testi tullaan hylkäämään. Ensimmäisessä vaiheessa arviointitehtävät tehdään osittain tietokoneella ja osittain perinteisenä paperikokeena. Tämä edesauttaa sitä, että koevälineen vaikutusta voidaan tutkia. Lähtökohtaisesti on kuitenkin huomioitava, että erilainen tapa tehdä matematiikan koetta varmasti vaikuttaa tuloksiin. Vaikutuksen suuruutta on vaikea sanoa, mutta sitä voidaan mitata teettämällä oppilailla sekä tietokonepohjaisia että perinteisiä kynä–paperi–tehtäviä.

Yksi suuri haaste kokeiden sähköistämisessä on matemaattisen notaation kirjoittaminen. Matemaattisen tekstin tuottaminen tietokoneella vaatii harjoittelua. Valmiudet tähän ovat oppilailla kuitenkin pääosin heikot, joten sähköisissä arviointitehtävissä ei voida vaatia oppilailta kovinkaan pitkiä matemaattisia perusteluja. Tästä seuraa väistämättä kysymys, yksinkertaistaako väline matemaattisen tekstin tuottamista? Mittaako arviointi matemaattisten taitojen lisäksi tietoteknisiä taitoja?

Edellä mainittuja kysymyksiä onkin syytä pohtia. Tosin välineestä riippumatta matematiikkaa osaavat tietävät vastauksen vaikeisiin tehtäviin. Esimerkiksi hyvin tehdyillä ja testatuilla monivalintatehtävillä on selkeästi erotteleva vaikutus. Tällaisilla tehtävillä ei välineen vaikutus tule merkitseväksi, vaan välineestä riippumatta vastaukset heijastelevat oppilaiden todellista osaamisen tasoa.

Voidaan toisaalta myös kysyä, kuinka suuri paino halutaan viime kädessä laittaa matemaattisen notaation kirjoittamiselle? Arkielämässä tehtävien ratkaiseminen oikein on kuitenkin tärkeämpää kuin absoluuttisesti oikeat merkinnät. Minun mielestäni tämä ajatus näkyy myös julkaistuissa Pisa-tehtävissä.

Matematiikan arviointi on siis sähköistymässä. Mielenkiintoista onkin nähdä, miten väline vaikuttaa osaamiseen. Nousevatko testauksessa tietotekniset taidot merkittävään rooliin? Toivottavasti kansalliset sähköiset kokeet tuovat myös opettajille ideoita siitä, miten matematiikkaa voidaan opettaa ja osaamista testata vaihtoehtoisin tavoin.

Julkaistu Dimensiossa 2/2014

Lähteet:

Tags: 

Lisää eDimensiossa

Mihin matematiikkaa tarvitaan , 16. elokuu 2017 - 9:00
Laskukone vauvan aivoissa , 16. elokuu 2017 - 9:00
Dimensio 4/2017 , 16. elokuu 2017 - 1:00
Dimensio 3/2017 , 23. huhtikuu 2017 - 9:00
Eurajoen vesitornin Foucault’n heiluri , 22. huhtikuu 2017 - 9:00
Historiaa, fysiikkaa ja fysiikan historiaa , 2. huhtikuu 2017 - 9:00
Dimensio 2/2017 , 31. maaliskuu 2017 - 9:00
Erään matematiikan vihaajan tunnustuksia , 2. helmikuu 2017 - 9:00
Dimensio 1/2017 , 26. tammikuu 2017 - 9:00
GeoGebra-täydennyskoulutuksia verkossa , 6. joulukuu 2016 - 9:00
Dimensio 6/2016 , 6. joulukuu 2016 - 9:00
MAOLin syyskoulutuspäivät Oulussa , 26. lokakuu 2016 - 9:00
Taide taittaa matematiikkaa – Osa 2(2) , 26. lokakuu 2016 - 9:00
Lukion tärkein ainevalinta? , 26. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 5/2016 , 26. lokakuu 2016 - 9:00
GeoGebra tänään , 26. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 4/2016 , 24. lokakuu 2016 - 9:00
Taide taittaa matematiikkaa – Osa 1(2) , 22. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 3/2016 , 21. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 2/2016 , 12. lokakuu 2016 - 9:00
Lukion tärkein ainevalinta? , 24. syyskuu 2016 - 9:00
Hattulan silloilta , 8. syyskuu 2016 - 9:00
Lukion fysiikan OPS muutosten edessä , 8. syyskuu 2016 - 9:00
Taikatempuista motivaatiota opiskeluun , 25. elokuu 2016 - 9:00
Super-Ada innostaa IT-alalle , 4. helmikuu 2016 - 9:00
Dimensio 1/2016 , 30. tammikuu 2016 - 8:00