Opettajien vinkkikoulu matematiikan opetukseen osa 2: yläkoulu

Kirjoittaja: 

Marianna Jokila, Projektipäällikkö, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö

 

Kuva: Jeremy Bishop / Unsplash

 

 

Yläkoulujen matematiikan opettajilla on haastava tehtävä. Samassa luokassa voi olla niin huippulahjakkaita kykyjä kuin syrjäytymisvaarassa olevia oppijoita, ja jokaiselle heistä tulisi tarjota vähintäänkin riittävät eväät selviytyä elämästä numeroiden kanssa. Lahjakkaille yläkoulusta toivottavasti jää käteen muutakin kuin riittävä perustaso. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön palkitsemat yläkoulujen opettajat kertovat, miten he onnistuvat tärkeässä työssään.

Yksi palkituista opettajista on Marjo Seppänen Nastolan yläkoulun Kukkasen toimipisteestä. Hän painottaa uudistumisen merkitystä: opetustyön puitteet muuttuvat, joten opettajankin on uskallettava uudistua. “Ryhmät suurenevat koko ajan, ja yksilöllistetyt oppilaat opiskelevat muiden mukana suuressa ryhmässä. Kaikkien oppilaiden huomioiminen vanhoilla systeemeillä ei enää onnistu. Olen yrittänyt lisätä toiminnallisuutta, jotta sama asia tulee esitettyä useammalla eri tavalla. Osa ryhmistä on opiskellut omaan tahtiin: olen tehnyt koosteen, josta voi valita omaa tasoa vastaavat tehtävät. Erittäin lahjakkaat oppilaat voivat edetä jopa suorittamaan lukion kursseja, missä tarvitaan tietenkin erillistä ohjausta.”

Ennen opettaja opetti ja sitten oppilaat laskivat. Silloin jotkut oppivat, jotkut eivät, ja osa saattoi turhautua haasteiden puuttumiseen. Markku Lähderinne Paanan koulusta Jokioisista kyllästyi tähän perinteiseen tapaan ja alkoi etsiä vaihtoehtoja. Pekka Peuran yksilöllisen oppimisen metodi vakuutti hänet. “Siitä innostuneena aloin kehittää opetustani niin, että oppilas on aktiivinen osapuoli. Oppilaat valitsevat sopivan vaikeustason tehtäviinsä ja etenevät yksilöllisellä vauhdilla. Oppiminen tapahtuu oppikirjan, opetusvideoiden, pari- ja ryhmätyöskentelyn sekä opettajan tuen avulla. Uudessa opetustyylissäni minulle jää huomattavasti enemmän aikaa yksilölliseen ohjaukseen.”

Hitaampien oppijoiden rinnalla tulisi huomioida myös ne, joille matematiikka ei ole pelkästään yksi aine muiden joukossa. Tänä vuonna palkituista yläkoulujen opettajista Hanna Laaksoharju Nurmon yläkoulusta Seinäjoelta ja Monna Poikolainen Hyvinkään Tapainlinnan koulusta ovat olleet avainasemassa kotikaupunkiensa matematiikkaluokkien toiminnassa. “Matemaattispainotteinen luokka on suosittu. Se antaa matemaattisesti lahjakkaalle oppilaalle haastetta ja myös ymmärryksen siitä, että hänen taitonsa on yhtälailla erikoishuomion arvoinen kuin esimerkiksi liikunnallisesti tai musiikillisesti lahjakkaankin taito,” kuvaa Hanna Laaksoharju matematiikkaluokan tarvetta.

Hyvinkään Tapainlinnan matematiikkaluokat ovat toiminnassa kolmatta lukuvuotta. Luokille voivat hakea kaikki hyvinkääläiset 7. luokan seuraavana syksynä aloittavat oppilaat. Monna Poikolainen sai säätiön palkinnon, mutta hän korostaa yhteistyön tärkeyttä: “Suunnittelussa ja toteutuksessa korvaamattomana apuna ja tukena ovat olleet aineryhmäkollegani, sekä projektiin alusta asti myönteisesti suhtautunut koulumme rehtori. Matematiikkaluokkien toiminnan kehittäminen jatkuu koko ajan.“

 

Kuva: Kuva: Steinar La Engeland / Unsplash

 

 

Nurmon yläkoulun matematiikkaluokalla on käytössä kaksi ylimääräistä viikkotuntia, mutta Hanna Laaksoharjun mielestä monia heidän tekemiään asioita voi tehdä myös tavallisten luokkien kanssa. Matematiikkaluokat tekevät yritys- ja oppilaitosvierailuja, jotta matemattisten aineiden merkitys selkiintyisi ja erilaiset ammatit tulisivat tutuksi. Myös kilpailuhin ja projekteihin osallistuminen tukee matematiikan käytännönläheisen puolen ymmärtämistä. Tavallisten tehtävien lisäksi oppilaat ratkovat pulmia, joista Viikon vaikeat ovat erityisen mieluisia. Jouluna paras Viikon vaikeiden -ratkaisija palkitaan karkkipussilla.

Ohjelmoinnista ja sen opettamisesta on viime vuosina puhuttu runsaasti, ja opettajien ammattitaitoa sen opettamiseen on epäilty rajustikin. Hanna Laaksoharjun esimerkki asiasta on hyvin rohkaiseva niille, jotka vielä epäilevät kykyään oppia opettamaan ohjelmointia. “Ohjelmointia pystyy harjoittelemaan asiasta mitään tietämätön. Meillä matematiikan opettajat suorittivat Koodiaapisen verkkokurssin ja luottamus omaan osaamiseen karttui paljon. Fysiikan opetuksessa olemme yhdistäneet ohjelmoitavat legorobotit ja kuvaajien piirtämisen. Ohjelmointia on harjoiteltu muutenkin roboteilla ja Python kielellä. Tästä olen itse erityisen ylpeä, koska pari vuotta sitten en osannut ohjelmoida yhtään. Paljon en osaa nytkään, mutta oppilaat osaavat. Tärkeintähän kuitenkin on saada innostus alkuun.

“Jokainen osaa ja oppii matematiikkaa”

Palkitut opettajat korostavat oman ammattitaidon kehittämistä ja tarvetta haastaa itsensä opettajana. Siitä on hyötyä sekä oppilaille parantuneen opetuksen muodossa että itse opettajalle lisääntyneenä motivaationa. “Opettajan ei kannata pitkänkään uran aikana jumiutua toistamaan samaa kaavaa vuodesta toiseen. Uuden etsiminen, kokeileminen ja kehittäminen kyllä teettää paljon oppituntien ulkopuolista työtä, mutta myös antaa paljon virtaa ja innostusta omaan työhön. Kannattaa rohkeasti miettiä, mitä itse pitää kehittämisen arvoisena, ja uskaltaa avata suunsa sopivassa kohdassa! Rohkeammatkin ehdotukset ja projektit saattavat yllättävästi saada tuulta alleen, kun ne ovat kunnolla perusteltuja ja suunniteltuja”, muotoilee Monna Poikolainen ajatuksensa työssä kehittymisestä. Markku Lähderinne on myös nähnyt omien tapojensa haastamisen vaikuttaneen positiivisesti oppimistuloksiin ja -ympäristöön. “Nykyinen opetustyylini on lisännyt oppilaiden intoa matematiikan opiskeluun – he laskevat usein välitunnitkin. Oppilaiden opiskelumotivaatiota on selvästi lisännyt se, että he saavat itse määrittää vaikeustason, jolla ainetta opiskelevat. Kun huomaan, että oppilas on innostunut matematiikasta, koen onnistuneeni opettajana!”

 

Kuva: Dawid Małecki / Unsplash

 

 

Mutta mikä työssä on tärkeintä? Monna Poikolaisen mielestä vastaus kysymykseen on matemaattisen ajattelun ja ongelmaratkaisukyvyn kehittäminen. “Matematiikan opetus peruskoulussa on haastavaa oppilaiden erilaisten lähtökohtien ja asenteiden takia, mutta matematiikka oppiaineena on myös kiehtova ja mielenkiintoinen. Se voi tarjota onnistumisen ja oivaltamisen kokemuksia aivan kaikille oppilaille. Opettajalla on suuri vastuu siinä, miten saa oppilaat johdateltua ja innostettua matematiikan opiskelun pariin ja kehittämään loogisen ajattelun taitojaan”, hän toteaa. “Pyrin kertomaan selkeästi mikä on oleellisinta oppia. Jokainen osaa ja oppii matematiikkaa. Pyrin siihen, että oppilailla on hyvä olla tunnilla, vaikka matematiikka ei olisikaan helppoa,” linjaa Hanna Laaksoharju. “Matematiikkaa oppii laskemalla,” toteaa puolestaan Markku Lähderinne. “Tärkeää on, että tehtävät ovat sopivan haastavia, jotta mielenkiinto ja motivaatio säilyvät. Opettajana minulle on tärkeää tukea ja ohjata jokaista oppijaa yksilönä ja tarjota erilaisia keinoja ja kanavia uuden asian oppimiseen.”

 

Kuva: Eddy Lackmann / Unsplash

 

 

Marjo Seppänen kertoo nauraen, että hän ei kaihda kyseenalaisiakaan keinoja luodessaan myönteistä ilmapiiriä opetustilanteeseen. Tärkeää on tarjota henkilökohtaista ohjausta niille, joille koulunkäynti on erittäin haastavaa. “Pienryhmän kanssa on jouduttu soveltamaan aina tilanteen mukaan, jotta kaikkia on saatu vietyä eteenpäin. Joskus kaikkein tärkein asia mikä pitää hoitaa ennen töihin pääsyä, on oppilaan viikonlopun tapahtumien kuunteleminen tai motivaatiopullapitkon tuominen.” Samoilla linjoilla on myös Markku Lähderinne: “Opetukseni kulmakivi on huumori. Olen sitä mieltä, että jos oppilas viihtyy ja nauraa tunneilla, hän oppii paremmin. Hyvä opiskeluilmapiiri on oppimisen kannalta ensisijaisen tärkeää ja opettaja pystyy vaikuttamaan tähän merkittävästi omalla toiminnallaan. Matematiikka ei voi olla kaikille helppoa, mutta kaikki voivat yrittää siinä parhaansa omalla tasollaan. Onnistumisen kokemukset tekevät oppimisesta mielekästä ja auttavat siirtymään seuraaviin haasteisiin.”

“Oppilaan aito kohtaaminen on kuitenkin aina menetelmiä tärkeämpää,” tiivistää Monna Poikolainen.

Markku Lähderinne on suunnitellut 9. luokalle kurssisivut aiheesta Tilastot ja todennäköisyys (https://peda.net/id/42LGF). Materiaalia kehitetään koko ajan, josta syystä osa saattaa olla muokkauksen alla. Sivuille tarvitaan peda.net -tunnukset, jotka kuka tahansa voi luoda.

 

Markku Lähderinne on suunnitellut julisteen helpottamaan oppilaiden omaa opiskelujen suunnittelua.

 

 

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö on palkinnut ansioituneita matemaattisten aineiden opettajia eri koulutusasteilta keväästä 2005 lähtien, yhteensä yli miljoonalla eurolla. Tänä vuonna säätiö jakoi tunnustuksen 27 opettajalle. Juttu palkituista alakoulujen opettajista julkaistiin Dimension edellisessä numerossa. Lukioiden opettajista voit lukea seuraavasta Dimensiosta.

 

 

[Julkaistu: Dimensio 6/2016]

Lisää eDimensiossa

Dimensio 3/2017 , 23. huhtikuu 2017 - 13:51
Eurajoen vesitornin Foucault’n heiluri , 22. huhtikuu 2017 - 9:42
Historiaa, fysiikkaa ja fysiikan historiaa , 2. huhtikuu 2017 - 21:18
Dimensio 2/2017 , 31. maaliskuu 2017 - 21:37
Erään matematiikan vihaajan tunnustuksia , 2. helmikuu 2017 - 22:35
Dimensio 1/2017 , 26. tammikuu 2017 - 12:57
GeoGebra-täydennyskoulutuksia verkossa , 6. joulukuu 2016 - 16:28
Dimensio 6/2016 , 6. joulukuu 2016 - 16:20
GeoGebra tänään , 26. lokakuu 2016 - 20:22
MAOLin syyskoulutuspäivät Oulussa , 26. lokakuu 2016 - 19:59
Dimensio 5/2016 , 26. lokakuu 2016 - 19:30
Lukion tärkein ainevalinta? , 26. lokakuu 2016 - 18:41
Taide taittaa matematiikkaa – Osa 2(2) , 26. lokakuu 2016 - 13:42
Dimensio 4/2016 , 24. lokakuu 2016 - 16:34
Taide taittaa matematiikkaa – Osa 1(2) , 22. lokakuu 2016 - 12:42
Dimensio 3/2016 , 21. lokakuu 2016 - 21:37
Dimensio 2/2016 , 12. lokakuu 2016 - 19:51
Lukion tärkein ainevalinta? , 24. syyskuu 2016 - 9:00
Hattulan silloilta , 8. syyskuu 2016 - 22:58
Naiset ja teknologia tarvitsevat toisiaan , 8. syyskuu 2016 - 22:34
Lukion fysiikan OPS muutosten edessä , 8. syyskuu 2016 - 19:49
Taikatempuista motivaatiota opiskeluun , 25. elokuu 2016 - 20:31
Super-Ada innostaa IT-alalle , 4. helmikuu 2016 - 9:00
Dimensio 1/2016 , 30. tammikuu 2016 - 8:00
Dimensio 6/2015 , 2. joulukuu 2015 - 8:00
Minun MAOL:ini , 23. marraskuu 2015 - 9:00
Dimensio 5/2015 , 15. marraskuu 2015 - 9:00