Opettajien vinkkikoulu matematiikan opetukseen osa 1: alakoulu

Kirjoittaja: 

Marianna Jokila, Projektipäällikkö, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö

 

Kuva: Cel Lisboa / Unsplash

 

 

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö palkitsi tänä vuonna 27 matemaattisten aineiden opettajaa tai opettajaryhmää. Palkitut alakoulun matemaattisten aineiden opettajat jakavat tässä vinkkinsä.

Suomen tulevaisuus on vahvasti sidottu matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen tasoon sekä kykyyn yhdistää sitä muiden alojen osaamiseen. Matematiikka kärsii kuitenkin mielikuvaongelmista: oppilaat pitävät sitä helposti vaikeana ja tylsänäkin oppiaineena. Siksi voidaan hyvällä syyllä sanoa, että matemaattis-luonnontieteellisen alan opettajat ovat todellisia tulevaisuuden tekijöitä.

Alakouluissa oppilaista halutaan aktiivisia toimijoita

Vuonna 2016 säätiö myönsi seitsemän palkintoa alakouluihin. Näistä kolme oli opettajaryhmien palkintoja. Palkituille yhteistä on se, että he ovat aktiivisesti hakeneet lisäosaamista työhönsä myös lisäkoulutuksen kautta.

Yksi palkituista on Johanna Salovaara Latokasken koulusta Espoosta. Hän on opiskellut työnsä ohella Varga-Neményi-matematiikkaa. Menetelmä on avannut hänelle oppilaan matemaattisen ajattelun kehitystä ja auttanut häntä hyödyntämään omassa opetuksessaan erilaisia havainnollistavia ja toiminnallisia työtapoja. “Opetuksessani korostuu lapsen maailma ja leikinomaisuus. Itse aloitan matematiikan tunnin aina leikillä tai jollain muulla toiminnalla. Tällä viikolla harjoittelimme pienempi ja suurempi kuin -asiaa. Leikimme kettua ja kanoja. Kettu haukkasi aina siitä kanalasta, jossa oli enemmän kanoja. Oli ihanaa seurata oppilaiden innostusta tämän leikin aikana. Tällaiset hetket ovat suuria palkintoja opettajana.”

 

Kuva: Annie Spratt / Unsplash

 

 

Heli Heikkilä Vuorenmäen koulusta Orimattilasta on myös pyrkinyt osallistumaan mahdollisimman monipuolisiin matematiikan koulutuksiin sekä yhdistämään eri aineiden koulutusten antia matematiikan opetukseen. Yhtenä parhaimmista koulutuksista hän mainitsee Mauri Laakson ja Jori Pitkäsen “Tutki, pelaa, kirjoita” -koulutuksen, jonka jälkeen hän katsoi koko opetustyötä uusin silmin. “Opetuksessani pidän tärkeimpänä ehkä sitä, että oppilas sitoo uudet asiat konkreettisesti arkeen. Matematiikassa mm. leivotaan siten, että mittayksiköt täytyy muuntaa ennen kuin sopiva mitta löytyy. Jos tulee pilkkuvirhe, se näkyy lopputuloksessa. Yleensä joku ryhmästä huomaa, jos jauhoja ollaan laittamassa esim. 5 litraa 5 desilitran sijaan. Keholla tehdään paljon mittauksia ja muutenkin tunneillani havainnollistetaan paljon. “

“Haluan luokanopettajana tarjota oppilaille sellaisia oppimisen haasteita, jotka kehittävät heidän osaamistaan ja kykyään siirtää opittua arkielämään”, sanoo puolestaan kirkkonummelaisen Kartanonrannan koulun opettaja Miia Kotilainen. “Näen tärkeänä, että opettajana luon sellaisen oppimisympäristön, jossa on mukava ilmapiiri ja tilaa työskennellä muuallakin kuin pulpetin ääressä. Oppilaat saavat oppitunneillani työskennellä yksin tai ryhmissä pulpetin ääressä tai käytävällä, missä työskentely heiltä parhaiten luonnistuu. Tärkeää on luottaa heihin ja heidän kykyynsä tunnistaa, miten he kokevat oppivansa parhaiten sekä tukea ja kannustaa heitä siinä.”

Iloa, yksilöiden huomioimista ja toimintaa

Palkitut opettajat tunnistavat hyvin erilaisten oppijoiden tarpeet. On tärkeää, että jokainen saa sekä kokea onnistumisia että yrittää riittävän hankalien ongelmien ratkomista.

“Olen pyrkinyt mahdollistamaan sopivan tasoisia haasteita erilaisille oppijoille, mutta kannustanut jokaista hieman haastamaan itseään. Jokaisessa jaksossa oppilas on voinut edetä omaa tahtiaan. Opettajana varmistan oppimisen pienillä opetustuokioilla ja välitestauksella. Arvioinnissa olen korostanut monipuolisuutta ja oppilaan itsearviointia”, kertoo Miia Kotilainen.

Samoilla linjoilla on myös Johanna Salovaara: “Omassa opetuksessani lähden oppilaista käsin. Lähtökohtana ovat eri oppilaiden tarpeet. On tärkeää tukea oppilasta, jolla on vaikeuksia oppiainesisältöjen omaksumisessa, mutta huomioida myös oppilaat, jotka tarvitsevat opillista haastetta. Oppilaiden on tärkeää myös saada itse vaikuttaa oppimiseensa ja heitä tulee osallistaa opetuksen suunnittelussa.”

Toiminnallisten työskentelytapojen käyttö on opettajille tärkeää. Käytännönläheiset esimerkit saavat oppilaat sisäistämään opetussisältöjä paremmin.

 

Kuva: Maxime Bhm / Unsplash

 

 

“Minulle on tärkeää, että oppilas on aktiivinen toimija. Päämääräni opetuksen suhteen on, että oppilaideni oppimaan oppimisen taidot vahvistuisivat, jotta he ohjaavat ajan mittaan itse omaa oppimistaan. Opettaja vain tarjoaa virikkeitä ja ohjaa oikeaan suuntaan”, kuvailee Miia Kotilainen omaa opetustyyliään. “Korostan tunneillani monipuolisia työskentelytapoja, jotka motivoivat oppimaan. Oppikirjat ovat hyviä, mutta niihin ei pidä sitoa itseään ja oppilaitaan. Toivoisin, että opetuksessa tuotaisiin enemmän esille matematiikan hyödyntämistä arkisessa elämässä. Lapsen tulee kokea ja ymmärtää, mihin opeteltavia asioita voi hyödyntää. Ihannetilanteessa oppilas itse oivaltaisi, mihin taitoa voi käyttää. Vinkkinä sanoisin, että antakaa oppilaillenne rohkeasti sellaisia tehtäviä esim. kertolaskujakson lopuksi, jossa he joutuvat operoimaan oppimillaan taidoilla heitä kiinnostavan aiheen parissa. Se tuo oppimiseen lisää iloa ja syvyyttä.”

Heli Heikkilä antaa vielä lopuksi kollegoille konkreettisen vinkin, jota hän on itse hyödyntänyt opetuksessaan: “Koulun lähimaastoon voi luoda omat tutkimusasemat. Kuvaamataidon tai käsityön tunnilla suunnitellaan ja toteutetaan viirit, jotka viedään mittareiksi asemalle. Tutkimusasemalle sijoitetaan myös itse tehdyt vesimittarit, joista jossain välissä päivää käydään katsomassa sademäärä. Myös lämpötila, tuulen suunta tai muut vastaavat muutokset ovat hyviä seurattavia. Muutokset kirjataan ylös, jotta tiedoista voidaan tehdä vaikka raportteja tai tilastoja. Asemat pyörivät ympäri vuoden, perusmittaukset tehdään joka päivä. Välillä tutkitaan myös maaperää, välillä lunta, välillä lehtien syntyä, välillä niissä näkyviä syksyn merkkejä. Kuukauden ensimmäisenä maanantaina otetaan kuva asemasta ja tutkitaan vuodenaikojen vaihtelua.” Tällaisen toiminnallisen opetuksen etuna on myös se, että siihen voi luontevasti yhdistää liikuntaa, ympäristöoppia, matematiikkaa, äidinkieltä, kuvaamataitoa tai vaikka käsityön opetusta.

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö järjesti yhdessä Tekniikan edistämissäätiön kanssa juhla­tilaisuuden 8.6.2016, jossa palkittiin tulevaisuuden tiennäyttäjiä. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö on palkinnut ansioituneita matemaattisten aineiden opettajia eri koulutusasteilta keväästä 2005 lähtien, yhteensä yli miljoonalla eurolla. Tänä vuonna säätiö jakoi tunnustuksen 27 opettajalle. Palkituista yläkoulujen ja lukioiden opettajista voit lukea seuraavista Dimension numeroista.

 

 

[Julkaistu: Dimensio 5/2016]

Lisää eDimensiossa

Dimensio 3/2017 , 23. huhtikuu 2017 - 13:51
Eurajoen vesitornin Foucault’n heiluri , 22. huhtikuu 2017 - 9:42
Historiaa, fysiikkaa ja fysiikan historiaa , 2. huhtikuu 2017 - 21:18
Dimensio 2/2017 , 31. maaliskuu 2017 - 21:37
Erään matematiikan vihaajan tunnustuksia , 2. helmikuu 2017 - 22:35
Dimensio 1/2017 , 26. tammikuu 2017 - 12:57
GeoGebra-täydennyskoulutuksia verkossa , 6. joulukuu 2016 - 16:28
Dimensio 6/2016 , 6. joulukuu 2016 - 16:20
GeoGebra tänään , 26. lokakuu 2016 - 20:22
MAOLin syyskoulutuspäivät Oulussa , 26. lokakuu 2016 - 19:59
Dimensio 5/2016 , 26. lokakuu 2016 - 19:30
Lukion tärkein ainevalinta? , 26. lokakuu 2016 - 18:41
Taide taittaa matematiikkaa – Osa 2(2) , 26. lokakuu 2016 - 13:42
Dimensio 4/2016 , 24. lokakuu 2016 - 16:34
Taide taittaa matematiikkaa – Osa 1(2) , 22. lokakuu 2016 - 12:42
Dimensio 3/2016 , 21. lokakuu 2016 - 21:37
Dimensio 2/2016 , 12. lokakuu 2016 - 19:51
Lukion tärkein ainevalinta? , 24. syyskuu 2016 - 9:00
Hattulan silloilta , 8. syyskuu 2016 - 22:58
Naiset ja teknologia tarvitsevat toisiaan , 8. syyskuu 2016 - 22:34
Lukion fysiikan OPS muutosten edessä , 8. syyskuu 2016 - 19:49
Taikatempuista motivaatiota opiskeluun , 25. elokuu 2016 - 20:31
Super-Ada innostaa IT-alalle , 4. helmikuu 2016 - 9:00
Dimensio 1/2016 , 30. tammikuu 2016 - 8:00
Dimensio 6/2015 , 2. joulukuu 2015 - 8:00
Minun MAOL:ini , 23. marraskuu 2015 - 9:00
Dimensio 5/2015 , 15. marraskuu 2015 - 9:00