Minun MAOL:ini

Kirjoittaja: 

Irma Iho, MAOLn entinen puheenjohtaja

Muisteloita Rauman koulutuspäivien lopettajaisjuhlassa.

MAOL-historian analyyttiseen käsittelyyn edes oman jäsenyyteni ajalta ei yksi Dimensio riittäisi. Täytyy tyytyä muutamaan omakohtaiseen kokemukseen. Kirjoitan minä-muodossa, en merkitystäni korostaakseni, vaan koska uskon, että omasta ”MAOLlaisuudestani” löytyy paljon meitä yhdistäviä piirteitä ja samalla tulee esiin välähdyksiä järjestömme toiminnasta ja merkityksestä. Noudatan jonkinlaista kronologiaa välillä sekoillen.

Aloitin Martinlaakson yhteiskoulussa fysiikan ja kemian lehtorina syksyllä -74. Sain vakituisen paikan heti opintojen jälkeen, koska fysiikan ja kemian opettajista oli kova pula. Pulaa hoidettiin valtakunnallisella tasolla demo-korvauksin, mutta silti opetus oppilastöineen vilkkaissa ryhmissä koettiin raskaaksi. MAOL:n ansiot näiden korvausten saamiseksi ja ylläpitämiseksi valkenivat vasta myöhemmin ja erityisesti silloin, kun järjestö on joutunut niitä puolustamaan useampaakin otteeseen.

Kouluni oli huippuvarusteltu. Jokaisessa luokassa oli ”yliolanheitin” ja yhden luokan kaapissa oli maltaita maksanut nelilaskin, jota opettajat käyttivät vuorotellen. Laskutikkuja oli toki runsaasti.

Vanhempi kollega toi täytettäväkseni kaksi lomaketta. Toisella liityttiin MAOL:iin ja toisella OAJ:hin. Mistään vapaaehtoisuudesta ei ollut puhetta, vaan asia oli itsestäänselvyys.

Aluksi MAOL merkitsi yhteisöllisyyttä koulun tasolla. Matikistien pöytää kadehdittiin. Pyöreän pöydän ääressä saatu kollegojen tuki oli erityisen tärkeää nuorelle opettajalle, samoin vertaistuki paikalliskerhon tasolla toisten koulujen fysiikan ja kemian opettajia tavatessa. Valtakunnalliseen toimintaan pääsin kurkistamaan koulutuspäivillä, ainakin syyskoulutuspäiville osallistuminen oli itsestäänselvyys. Myös järjestelyissä olin mukana vuonna -78 pienellä panoksella. Päivät pidettiin omassa koulussani ja näin kontakti valtakunnalliseen toimintaan oli konkreettinen. Osallistujia oli reilusti yli tuhat – tällaisista määristä ei enää voida uneksiakaan. Samoin kuin nykyisin koulumaailman eri tahot olivat paikalla näytteilleasettajina tai luennoitsijoina. Koulutuspäivillä on edelleenkin iso merkitys ja olen osallistunut niihin monenlaisissa rooleissa.

Kerho järjesti tapaamisia, joissa vaihdettiin kuulumisia ja kuunneltiin asiantuntijoita. Demoillat auttoivat arkisessa työssä. Nyt digiloikka-puheiden aikaan tulee mieleen vuosikymmenen lopulla ATK-koulutuksen aloittaminen. Kerhoilloissa piirreltiin vuokaavioita ja harjoiteltiin ohjelmointiakin. Samaan aikaan valtakunnallisella tasolla tapahtui paljon ja muutoksista keskusteltiin. Matematiikan opetusta kuohutti joukko-oppi-kokeilu, siirryttiin peruskouluun, keskusteltiin tasokursseista. Siihen aikaan päätöksentekijät ja päätökset tuntuivat kuitenkin olevan hyvin kaukana nuoresta opettajasta. Olin MAOL:issa kokonaan saamapuolella ja kuuntelijana, en tehnyt MAOL:in hyväksi muuta kuin maksoin jäsenmaksuni, mutta sain paljon.

Valtakunnallisella tasolla Leikolan komitean työ1980-luvulla pohjusti suuria muutoksia koulumaailmassa esimerkkinä opetussuunnitelmauudistus ja LUMA-hanke seuraavalla vuosikymmenellä. Useiden vuosikymmenen kohdalle osuu merkintä: taisteltiin matemaattisten aineiden oppituntien määrän ja oppiaineiden arvostuksen puolesta ja valtakunnalliset hankkeet antoivat lisävauhtia. Myös paikalliskerhon tasolla laadittiin kannanottoja oppituntien vähentämistä vastaan. Otettiin kantaa koulumaailman asioihin, tutustuttiin yrityksiin ja lisättiin yritysyhteistyötä. Illanvietot lisäsivät yhteisöllisyyttä. Oppiaineisiin ja opetukseen liittyvä tieto saatiin jäsenlehden (MAA, Dimensio) ja kerhon kautta sekä valtakunnallisilla koulutuspäivillä. Myös tieteen edistysaskeleista kuultiin MAOL:in kautta. Muistan esimerkiksi hurmoksen Joutsan koulutuspäivillä, minne tuli tieto välibosonien, W- ja Z-hiukkasten löytymisestä CERN:issä. Yleinen media oli vielä vähemmän kiinnostunut matematiikkaan ja luonnontieteisiin liittyvistä asioista kuin nykyään, eivätkä uutisvekkarit hälyttäneet lukemaan tuoreita uutisia älypuhelimista.

Valtakunnan tason toimintaan aloin osallistua fysiikan koepakettien laatijana. MFKA oli perustettu ja siellä toimivat henkilöt osasivat painostaa, ja vielä siten, että tunsin saavani suuren kunnian, kun pääsen tekemään valtakunnallista työtä. Kokeet ja ratkaisut kirjoitettiin käsin siististi lyijykynällä. Tästä työstä ajauduin vähitellen fysiikan pistesuositusryhmään ja tätä kautta yhteistyö ylioppilastutkintolautakunnan ja MAOL:in välillä alkoi tulla tutuksi.

Omien lasteni aikuistuessa -90-luvulla vapautui yhä enemmän aikaa ja MAOL alkoi saada antamiaan takaisin. Paikalliskerhossa toimin hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana lähes vuosikymmenen ajan samoin MFKA:n hallituksessa ja myöhemmin puheenjohtajana. Opetussuunnitelmien tullessa yhä lähemmäksi paikallistasoa, kerhokohtaisella OPS-koulutuksella oli suuri merkitys. Seminaareissa mietittiin innostuneina erilaisia ratkaisuja. Normiohjaus oli vähentynyt 1993 voimaan tulleissa opetussuunnitelman perusteissa. Tämä antoi vapauksia, mutta loi myös epävarmuutta. Luokaton lukio herätti kysymyksiä. MAOL:in asema turvan ja tiedon antajana sekä rohkaisijana korostui.

OPS:in vapautumisen aikoihin jouduin yhä syvemmälle valtakunnalliseen MAOL-työhön. Vuonna -90 minua pyydettiin fysiikkatoimikunnan jäseneksi – henkiseksi tueksi –, niin kuin silloinen toimikunnan puheenjohtaja asian ilmaisi. Keskustelu siitä, voidaanko fysiikkaa opettaa kaikille, kävi kovilla kierroksilla. Liittokokouksissa ei ole koskaan aiemmin, eikä ehkä sen jälkeenkään, käytetty yhtä railakkaita puheenvuoroja kuin silloin. Myös kokeellisuus oppilastöineen lukion fysiikassa ja kemiassa normaaleilla oppitunneilla keskustelutti ja toi koulutushaasteita. MAOL:n OPS-koulutus olikin hyvin kattavaa kaikissa MAOL-oppiaineissa ja paikalliset tilaisuudet saivat vahvan suosion. MAOL laati myös tavallista koulutyötä palvelevia OPS-oppaita jokaisen opettajan arkipäivän avuksi.

Ylioppilastutkinto ja matemaattisten aineiden ylioppilastehtävät ovat aina keskusteluttaneet. Uuden vuosituhannen alku toi mukanaan lisääntyneen valinnaisuuden haasteet myös ylioppilastutkintoon. Keskustelu reaalikokeesta oli kiivas. MAOL-kannatti erillistä reaalikoetta kullekin reaaliaineelle. Fysiikan ja kemian koetta haluttiin käyttää enemmän korkeakoulujen pääsykokeena. MAOL:illa oli ainereaalin aikaansaamisessa suurempi ansio kuin mitä ehkä tiedetään. Ylioppilastutkintolauta­kunnan silloinen puheenjohtaja teki valtavan työn yhteistyössä puheenjohtaja Pentti Parviaisen kanssa. Fysiikkatoimikunnan puheenjohtajana olin liemessä mukana, koska tunsin lukiota ja ylioppilastutkintoa. Onneksi oli eduskuntavaalien aika, ja vaalitilaisuuksissa ei ministeritkään voineet olla kuulematta osallistujien mielipiteitä. Pieni kompromissi päätös kuitenkin oli. Ministeri Maija Rask vaati terveystiedon reaaliaineiden joukkoon ja ylioppilaskirjoitusaineeksi. Päätöksen seurauksia ehkä niellään edelleen.

Puheenjohtajakauteni (2007–2012) on sitten oma lukunsa. Pitkään puheenjohtajana toimineen Pentti Parviaisen saappaisiin ei ollut tunkua ja minut valittiin tavallaan siirtymäkauden johtajaksi, kunnes parempi löytyisi. Tätä johtajuutta kesti kuusi vuotta. Ainakin yhden lasikaton olen toimikautenani rikkonut. Naisen valintaa puheenjohtajaksi ei silloin pidetty sopivana, vaikka Hilkka Wuolijoki oli avannut jo latua. SUKOL:issakin puhuttiin velijärjestöstä. Eräs kustannusyhtiön edustaja kuultuaan minua kaavailtavan tällaiseen tehtävään lupasi tarjota illallisen haluamassani helsinkiläisessä ravintolassa, jos näin tapahtuisi. Minä valitsin hyvän ravintolan. Leenaa valittaessa tätä keskustelua ei enää käyty.

Työ oli mielenkiintoista ja palkitsevaa, mutta haastavaa ja aikaa vievää. Kokouksia riitti. Vaikka työ tehtiinkin suurelta osin valiokunnissa ja toimikunnissa, koko MAOLin toimintakenttä piti jotenkin hallita. Neuvotteluja päättäjien ja opetusviranomaisten kanssa käytiin jatkuvasti. Lausuntoja ja kannanottoja laadittiin sekä yksin että yhteistyötahojen kanssa. Ainejärjestötkään eivät aina puhaltaneet yhteen hiileen, vaan jotkut tilaisuudet olivat hyvinkin raastavia. Omassa kentässäkin löytyi mielipiteitä laidasta laitaan. Päättäjät kuten kansanedustajat ja ministerit eivät aina olleet matemaattis-luonnontieteellisesti orientoituneita ja rautalanka joutui kovaan käyttöön. Ja juoksihan heidän puheillaan moneen suuntaan vaikuttavia tahoja. Apuna niin Leenalla kuin minullakin on ollut vahva varapuheenjohtajakaarti, tukeva hallitus ja toimisto. Jäsenistö oli ehtymätön voimavara, toivottavasti myös MAOL-hallitus puheenjohtajineen on ehtymätön voimavara jäsenille.

Kentän palaute on ollut positiivista ja se on auttanut jaksamaan. Tietenkin on ollut tilanteita, jolloin erityisen raskaan kokous- ja seminaariviikonlopun jälkeen tulevaan työviikkoon valmistautuminen mielessä, kotona odottaa sähköposti, jossa kysytään, että miksi MAOL ei tee mitään tai jos tekee niin ainakin väärin. Silloin pitää arvioida, onko sähköpostikirjoituksessa joku totuuden siemen. Ikävääkin kritiikkiä on kuunneltava ja otettava opiksi, mutta aiheettomaan kritiikkiin sarkasmi auttaa.

Toivotan 80-vuotiaalle MAOL:ille onnea ja menestystä. Toimijoille ja kaikille jäsenille toivon intoa jatkaa arvokasta työtä. Yhteistyötahoja kiitän korvaamattomasta tuesta.

[Julkaistu: Dimensio 5/2015]

Lisää eDimensiossa

Erään matematiikan vihaajan tunnustuksia , 2. helmikuu 2017 - 22:35
Dimensio 1/2017 , 26. tammikuu 2017 - 12:57
GeoGebra-täydennyskoulutuksia verkossa , 6. joulukuu 2016 - 16:28
Dimensio 6/2016 , 6. joulukuu 2016 - 16:20
GeoGebra tänään , 26. lokakuu 2016 - 20:22
MAOLin syyskoulutuspäivät Oulussa , 26. lokakuu 2016 - 19:59
Dimensio 5/2016 , 26. lokakuu 2016 - 19:30
Lukion tärkein ainevalinta? , 26. lokakuu 2016 - 18:41
Taide taittaa matematiikkaa – Osa 2(2) , 26. lokakuu 2016 - 13:42
Dimensio 4/2016 , 24. lokakuu 2016 - 16:34
Taide taittaa matematiikkaa – Osa 1(2) , 22. lokakuu 2016 - 12:42
Dimensio 3/2016 , 21. lokakuu 2016 - 21:37
Dimensio 2/2016 , 12. lokakuu 2016 - 19:51
Lukion tärkein ainevalinta? , 24. syyskuu 2016 - 9:00
Hattulan silloilta , 8. syyskuu 2016 - 22:58
Naiset ja teknologia tarvitsevat toisiaan , 8. syyskuu 2016 - 22:34
Lukion fysiikan OPS muutosten edessä , 8. syyskuu 2016 - 19:49
Taikatempuista motivaatiota opiskeluun , 25. elokuu 2016 - 20:31
Super-Ada innostaa IT-alalle , 4. helmikuu 2016 - 9:00
Dimensio 1/2016 , 30. tammikuu 2016 - 8:00
Dimensio 6/2015 , 2. joulukuu 2015 - 8:00
Minun MAOL:ini , 23. marraskuu 2015 - 9:00
Dimensio 5/2015 , 15. marraskuu 2015 - 9:00
Ylioppilastutkinto vuonna 203X , 29. elokuu 2015 - 9:00
Dimensio 4/2015 , 28. elokuu 2015 - 8:00
Dimensio 3/2015 , 6. toukokuu 2015 - 9:00
eDimensio palvelunestohyökkäyksen kohteena , 26. huhtikuu 2015 - 14:44