Matematiikkaolympialaiset Thaimaan helteessä – kylmä suihku Suomelle

Kirjoittaja: 

Matti Lehtinen, Oulu
Suomen joukkue päättäjäisasuissa. Vasemmalta Ella Tamir, Joni Teräväinen, paikallisopas, Matti Lehtinen, Ella Anttila, Juuso Heinonen, Iiro Kumpulainen, Kalle Luopajärvi ja Tuukka Korhonen. (Kuva: Maisa Spangar.)

 

 

Kansainväliset matematiikkaolympialaiset eli IMO on globaali tapahtuma, ja sen pitopaikka vaihtelee, mutta aika on aina heinäkuussa. Viime vuosien aikana on oltu vuoroin eteläisen pallonpuoliskon viileydessä ja päiväntasaajan ja Kravun kääntöpiirin välisessä helteessä. Kontrasti Suomen poikkeuksellisen kylmän alkukesän ja Pohjois-Thaimaan Chiang Main välillä oli melkoinen.

56. Kansainväliset matematiikkaolympialaiset pidettiin 8.–14. heinäkuuta 2015. Joukkueenjohtajista koostuva tuomaristo saapui kilpailupaikalle jo 4. heinäkuuta kilpailun tehtäväsarjaa koostamaan. Matematiikkaolympialaisiin osallistui joukkue 104 maasta. Määrä sivuaa vuonna 2009 ennätystä, mutta kilpailijamäärä, 577, oli kaikkien aikojen suurin. Tyttöjen osuus on melko stabiili: kilpailijoista oli nytkin tyttöjä vain 52, eli 9 %.

Thaimaalaiset järjestäjät omistivat kilpailun prinsessa Maha Chakri Siridhornin (jo huhtikuun alussa olleelle) 60-vuotispäivälle. Prinsessa itse kävi avaamassa kilpailun. Thaimaan kuningashuoneen nauttima ylenpalttinen kunnioitus tuli selväksi vieraiden saamista runsaista käyttäytymis- ja pukeutumisohjeista. Mm. valokuvaaminen kuninkaallisen korkeuden läsnä ollessa oli kielletty.

Kunniaistuin odottaa prinsessa Siridhornia IMO-avajaisissa. Itse prinsessaa ei saanut kuvata.

 

 

Matematiikkaolympialaisten vakiintuneisiin toimintatapoihin kuuluu joukkueenjohtajista koostuvan tuomariston eristäminen kilpailijoista ja kilpailijoiden kanssa tekemisissä olevista joukkueiden varajohtajista niin kauan, kun tehtävät ovat luottamuksellista tietoa. Kun varajohtajat kuitenkin osallistuvat vastausten arviointiin, olisi suotavaa, että he saisivat kilpailutehtävät tietoonsa niin pian kuin mahdollista. Esimerkiksi Suomen järjestämissä olympialaisissa vuonna 1985 varajohtajat saivat kummankin kilpailupäivän tehtävät nähdäkseen heti, kun ne oli jaettu kilpailijoille. Thaimaan olympialaisten järjestäjät olivat myös – esitettyjen pyyntöjen perusteella – päättäneet jakaa ensimmäisen kilpailupäivän tehtävät joukkueiden varajohtajille jo kilpailun aikana. Muutamat varajohtajat tulivat kuitenkin kertomaan, että heille oli jaettu vahingossa jo toisen päivän tehtävät.

Tuomariston tietoon asia tuli heidän olleessaan ekskursiolla. Ensimmäisen kilpailupäivän iltana pidettiin hätäkokous, joka ei voinut muuta kuin päättää vaihtaa toisen päivän tehtävät. Pitkällisten neuvottelujen tuloksena syntynyt tehtäväkokonaisuus jouduttiin hylkäämään ja korvaamaan käytettävissä olevien mahdollisuuksien puitteissa toisella; tämä johti jonkin verran aiottua vaikeampaan kokonaisuuteen. Pistejakaumiin tällä ei ollut merkittävää vaikutusta. Parempaan puolikkaaseen eli mitaleille pääsemiseen tarvittiin 14 pistettä, eli kahden tehtävän virheettömäksi hyväksytty ratkaisu. Parhaaseen mitalikategoriaan, kultamitaliin, pääsi 26 pisteellä. Sarjan kahta vaikeinta tehtävää ei siis vielä tarvinnut osata.

Ainoa 42 pisteeseen eli täydelliseen suoritukseen yltänyt kilpailija oli Kanadan Alex Song. Hän siirtyi myös matematiikkaolympialaisten kaikkien aikojen taulukon ensimmäiseksi saatuaan nyt viidennen kerran kultamitalin; Songin sarjassa on lisäksi kuuden vuoden takaa pronssimitali. Maiden välisen epävirallisen kilpailun voitti Yhdysvallat. Sen edellisestä voitosta on ehtinyt kulua 21 vuotta. Toinen oli nyt viime vuosina yleensä kärjessä ollut Kiina, sitten tulivat peräkkäin Etelä- ja Pohjois-Korea sekä Vietnam. Australian kuudes sija oli sen kaikkien aikojen paras. Kärkikymmenikössä olivat vielä Iran, Venäjä, Kanada ja Singapore.


Loistavan IMO-uran tehnyt Alex Song ottaa vastaan
erikoispalkinnon Thaimaan varaopetusministeri
Krissanapong Kirtikaralta.

 

Suomen joukkue valittiin tavanmukaisesti ottamalla huomioon menestyminen MAOLin Lukion matematiikkakilpailussa, maaliskuussa pidetyssä Pohjoismaisessa matematiikkakilpailussa, huhtikuisessa Minskissä pidetyissä Euroopan Tyttöjen Matematiikkaolympialaisissa, Suomen matemaattisen yhdistyksen Valmennusjaoston valmennustilaisuuksien ja Valmennusjaoston toukokuun alussa järjestämän valinta- ja valmennusleirin hajoituskokeissa. Joukkueeseen valittiin Ella Anttila ja Ella Tamir Helsingin Matematiikkalukiosta, Juuso Heinonen Tapiolan lukiosta, Tuukka Korhonen Tampereen klassillisesta lukiosta, Iiro Kumpulainen Päivölän Opistosta ja Kalle Luopajärvi Seinäjoen lukiosta. Valmennusjaosto järjesti joukkueelle vielä kesäkuussa valmennustilaisuuden, ja joukkue osallistui yhteispohjoismaiseen leiriin Tanskan Sorøssä juuri ennen olympialaisia. Joukkueenjohtajana toimi Matti Lehtinen ja varajohtajana Joni Teräväinen.


Matti Lehtinen selvittää suomalaiskilpailijan vastauksia arvostelun yhtenäisuudestä huolehtiville koordinaattoreille. Oikealla Lisa Sauermann, kaikkien aikojen menestyneimpiä IMO-kilpailijoita. (Kuva: Maisa Spangar.)

 

Kalle Luopajärvi palkittiin kunniamaininnalla. Hänen suorituksensa jäi pisteen päähän pronssimitalitasosta. Kokonaisuutena Suomen menestys ei anna aihetta riemuun. Joukkueen pistemäärä jäi 26:een – alemmas kuin kertaakaan vuoden 1985 jälkeen, ja sija joukkueiden pistetaulukossa oli 82. Suomi ei kuitenkaan ollut Euroopan kuusihenkisillä joukkueilla kilpailleista maista viimeinen: Kosovo oli sijalla 86. Alhaista pistemäärää saattaa hiukan selittää tehtävien yllättävä vaikeutuminen, mutta sijoitusta ei. Tulos aiheutti harvinaisen ilmiön, uutiskynnyksen ylittymisen. MTV3 teki aiheesta kolme nettiuutista. Yhdessä niistä opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen esitti huolestumisensa. Parannusehdotuskin ministerillä oli: ”Me tarvitsemme lisää digitaalisia oppimisvälineitä, digitaalista oppimista ja oppimismateriaaleja.” Kenties – kilpailutasolla ei tällaisille apukeinoille kuitenkaan ole käyttöä.

Suomessa yhä harvempien nuorten harrastuneisuus ja ambitiot suuntautuvat kilpailutason matematiikkaan. Edustusjoukkueiden valinta joudutaan tekemään erittäin kapealta pohjalta. Olenko väärässä, kun tulkitsen tämän ainakin osaksi johtuvan Suomen matematiikanopetuksen kunnianhimottomuudesta ja alaviritteisyydestä?

[Julkaistu: Dimensio 5/2015]

Lisää eDimensiossa

Erään matematiikan vihaajan tunnustuksia , 2. helmikuu 2017 - 22:35
Dimensio 1/2017 , 26. tammikuu 2017 - 12:57
GeoGebra-täydennyskoulutuksia verkossa , 6. joulukuu 2016 - 16:28
Dimensio 6/2016 , 6. joulukuu 2016 - 16:20
GeoGebra tänään , 26. lokakuu 2016 - 20:22
MAOLin syyskoulutuspäivät Oulussa , 26. lokakuu 2016 - 19:59
Dimensio 5/2016 , 26. lokakuu 2016 - 19:30
Lukion tärkein ainevalinta? , 26. lokakuu 2016 - 18:41
Taide taittaa matematiikkaa – Osa 2(2) , 26. lokakuu 2016 - 13:42
Dimensio 4/2016 , 24. lokakuu 2016 - 16:34
Taide taittaa matematiikkaa – Osa 1(2) , 22. lokakuu 2016 - 12:42
Dimensio 3/2016 , 21. lokakuu 2016 - 21:37
Dimensio 2/2016 , 12. lokakuu 2016 - 19:51
Lukion tärkein ainevalinta? , 24. syyskuu 2016 - 9:00
Hattulan silloilta , 8. syyskuu 2016 - 22:58
Naiset ja teknologia tarvitsevat toisiaan , 8. syyskuu 2016 - 22:34
Lukion fysiikan OPS muutosten edessä , 8. syyskuu 2016 - 19:49
Taikatempuista motivaatiota opiskeluun , 25. elokuu 2016 - 20:31
Super-Ada innostaa IT-alalle , 4. helmikuu 2016 - 9:00
Dimensio 1/2016 , 30. tammikuu 2016 - 8:00
Dimensio 6/2015 , 2. joulukuu 2015 - 8:00
Minun MAOL:ini , 23. marraskuu 2015 - 9:00
Dimensio 5/2015 , 15. marraskuu 2015 - 9:00
Ylioppilastutkinto vuonna 203X , 29. elokuu 2015 - 9:00
Dimensio 4/2015 , 28. elokuu 2015 - 8:00
Dimensio 3/2015 , 6. toukokuu 2015 - 9:00
eDimensio palvelunestohyökkäyksen kohteena , 26. huhtikuu 2015 - 14:44