Maaritin peruskoulu­nurkka: PISA-terveiset maailman matematiikanopettajille

Kirjoittaja: 

Maarit Rossi, matematiikan opettaja, Kartanonrannan koulu, Kirkkonummi

 

 

Huoli nuorten asenteista matematiikkaa kohtaan ja sen oppimisesta Suomessa heräsi, kun PISA-tulokset joulukuussa julkaistiin. Huoli on globaali, ja viime syksynä OECD julkaisikin maailman matematiikanopettajille oppaan matematiikan opettamisesta ja oppimisesta (OECD 2016). Opas perustuu matematiikan tutkimustuloksiin, vuoden 2012 PISA-materiaaliin sekä vuoden 2013 TALIS -tietoihin, joista saadut tiedot ja analyysit on järjestetty kymmenen kysymyksen muotoon:

1. Paljonko minun pitäisi ohjata oppilaitani matematiikan tunneilla?
2. Ovatko jotkin matematiikan opetusmetodit toisia tehokkaampia?
3. Miten tärkeitä ovat matematiikanopettajan ja oppilaiden väliset suhteet?
4. Mitä tiedämme ulkoa oppimisesta ja matematiikan oppimisesta?
5. Voinko auttaa oppilaitani siinä, miten oppia matematiikkaa?
6. Pitäisikö minun rohkaista oppilaitani käyttämään luovuutta matematiikassa?
7. Vaikuttavatko oppilaiden taustatiedot matematiikan oppimiseen?
8. Pitäisikö opetukseni painottua matematiikan käsitteisiin vai siihen, miten matematiikka soveltuu arkielämään?
9. Pitäisikö minun olla huolissani oppilaitteni asenteesta matematiikkaa kohtaan?
10. Mitä opettajat voivat oppia PISA:sta?

Julkaisu pyrkii antamaan konkreettisia, tutkimukseen perustuvia ehdotuksia, jotka auttaisivat opettajaa kehittämään matematiikan opetuksen käytänteitä. Julkaisun alussa pohditaan, millainen koululuokka on sukupolvien ajan ollut. Maailman joka kolkassa oppilaat ovat aina istuneet pulpeteissaan passiivisina kuunnellen opettajaa, joka luennoi luokan edessä. Opettaja tietää opetuksen sisällön. Hän jakaa tiedon oppilailleen, joiden tehtävä on omaksua opittava sisältö ja soveltaa sitä kotitehtävissä. Kyseinen metodi ei ole suinkaan ominainen vain matematiikalle. Samoilla urilla on kuljettu monissa muissakin oppiaineissa.

Ilmassa on muutoshalua. Nyt nähdään, että oppilaiden on jatkossa otettava enemmän vastuuta oppimisestaan. Oppilaskeskeisessä opetusstrategiassa oppilas on aktiivinen ja hänellä on suurempi rooli oppitunnilla kuin aiemmassa opettajajohtoisessa strategiassa. Tämä tavoite näkyy vahvasti Suomessa, jossa uusi opetussuunnitelma kuuluu maailman moderneimpiin.

 

Kuka toimii opettajana?

 

Suomessa opettaja saa vielä ansaitsemansa omenan, vaikka opettajan ammattia pidetään meilläkin haasteellisena. Opettaja on kuitenkin yksi tärkeimmistä ja palkitsevimmista ammateista maailmassa. Meitä arvostetaan. Yksi on kuitenkin varmaa. Jatkossakin oppimistuloksia mitataan ja paineita hyvistä oppimistuloksista kasataan.

Pysytään kuitenkin rintamassa ja luotetaan ammattitaitoomme. Pidetään kiinni tiedosta, että istutuksen yhteydessä omenapuun taimet tarvitsevat tukikeppejä. Ei kai matematiikan pedakogiikkaa tarvitse kauempaa hakea? Ohjatkoon maalaisjärki meitä toimimaan niin, ettemme lähde yhden suuntauksen perään vaan arvostamme omaa ammattitaitoamme ja tuntemustamme oppilaiden erilaisista tavoista oppia. Eihän osaava omenatarhurikaan kaada koko puuta, jos valtaosa oksistosta tuottaa toivottua satoa.

Nöyränä ja kunniasta iloiten saan tänä vuonna kirjoittaa ”Maaritin peruskoulunurkka” -sivulle. Tulen kirjoituksissani käsittelemään tarkemmin joitakin edellä mainitsemiani OECD:n kysymyksiä sekä pohdiskelemaan matematiikan oppimiseen ja opettamiseen liittyviä aiheita. Ja aivan varmasti tulen jakamaan kokemuksiani kentältä.


OECD (2016), Ten Questions for Mathematics Teachers ... and how PISA can help answer them, PISA, OECD Publishing, Paris,
http://dx.doi.org/10.1787/9789264265387-en.

Lisää eDimensiossa

Laskukone vauvan aivoissa , 16. elokuu 2017 - 22:48
Mihin matematiikkaa tarvitaan , 16. elokuu 2017 - 22:41
Dimensio 4/2017 , 16. elokuu 2017 - 21:06
Dimensio 3/2017 , 23. huhtikuu 2017 - 13:51
Eurajoen vesitornin Foucault’n heiluri , 22. huhtikuu 2017 - 9:42
Historiaa, fysiikkaa ja fysiikan historiaa , 2. huhtikuu 2017 - 21:18
Dimensio 2/2017 , 31. maaliskuu 2017 - 21:37
Erään matematiikan vihaajan tunnustuksia , 2. helmikuu 2017 - 22:35
Dimensio 1/2017 , 26. tammikuu 2017 - 12:57
GeoGebra-täydennyskoulutuksia verkossa , 6. joulukuu 2016 - 16:28
Dimensio 6/2016 , 6. joulukuu 2016 - 16:20
GeoGebra tänään , 26. lokakuu 2016 - 20:22
MAOLin syyskoulutuspäivät Oulussa , 26. lokakuu 2016 - 19:59
Dimensio 5/2016 , 26. lokakuu 2016 - 19:30
Lukion tärkein ainevalinta? , 26. lokakuu 2016 - 18:41
Taide taittaa matematiikkaa – Osa 2(2) , 26. lokakuu 2016 - 13:42
Dimensio 4/2016 , 24. lokakuu 2016 - 16:34
Taide taittaa matematiikkaa – Osa 1(2) , 22. lokakuu 2016 - 12:42
Dimensio 3/2016 , 21. lokakuu 2016 - 21:37
Dimensio 2/2016 , 12. lokakuu 2016 - 19:51
Lukion tärkein ainevalinta? , 24. syyskuu 2016 - 9:00
Hattulan silloilta , 8. syyskuu 2016 - 22:58
Naiset ja teknologia tarvitsevat toisiaan , 8. syyskuu 2016 - 22:34
Lukion fysiikan OPS muutosten edessä , 8. syyskuu 2016 - 19:49
Taikatempuista motivaatiota opiskeluun , 25. elokuu 2016 - 20:31
Super-Ada innostaa IT-alalle , 4. helmikuu 2016 - 9:00
Dimensio 1/2016 , 30. tammikuu 2016 - 8:00