Maaritin peruskoulu­nurkka: 5 tapaa edistää yhteisöllistä oppimista matematiikan tunneilla

Kirjoittaja: 

Maarit Rossi, matematiikan opettaja, Kartanonrannan koulu, Kirkkonummi

 

 

Reilusti yli puolet tytöistä ajattelee, että luonnontieteelliset aineet ovat tärkeitä. Silti vain reipas kolmannes suunnittelee niistä itselleen uraa. Suomalaistytöt alkavat kiinnostua luonnontieteistä keskimäärin 11 vuoden iässä. Kuitenkin 14-vuotiaina tyttöjen kiinnostus on jo lähes olematonta. Tiedot käyvät ilmi tietotekniikkayritys Microsoftin eurooppalaisesta STEM–tutkimuksesta. Nuoret, joiden innostus luonnontieteisiin tutkimuksen mukaan lopahti, perustelevat laskua useimmiten sillä, että heillä on ollut aiemmin huonoja kokemuksia. Mitä he oikein tarkoittavat?

Mitä oppitunneilla sitten pitäisi tehdä, jotta tytöt ja pojat innostuisivat matematiikasta? Olisiko hyvä tarttua siihen, että teinit haluavat koulussa tavata toisiaan, olla yhdessä? Nuoret myös pohtivat ja keskustelevat mielellään. Pitäisikö meidän miettiä uusiksi oppituntiemme rakenne ja hakea uusia tapoja opettaa? Jos kaavat ovat tehneet meidät kankeiksi, olisiko nyt aika venytellä?

PISA-tutkimuksessa (OECD 2016) oppilailta kysyttiin, kuinka usein heidän matematiikanopettajansa käytti oppilaskeskeisiä ja opettajajohtoisia strategioita. Kahdeksan kymmenestä tutkimukseen osallistuneesta ilmoitti opettajan kertovan joka tunti, mitä heidän tunnilla pitää oppia. Opettajat puolestaan vastasivat käyttävänsä eniten oppilaskeskeistä metodia, jossa oppilaille annetaan heidän kykyjään vastaavia tehtäviä. Oppilaiden mielestä tämä metodi kuitenkin oli käytössä vain silloin tällöin.

 

Millä toimintatavalla lähdetään ratkaisemaan tehtävää? (Kuva: Maarit Rossi)

 

Näyttää siis siltä, että matematiikan tunnit ympäri maailman ovat pääsääntöisesti opettajajohtoisia ja että oppilaskeskeisesti opiskellaan jonkin verran. Vallalla on nyt tarve tempautua ulos tästä opettajajohtoisesta muotista ja ottaa askel oppilasta kohti, kohti yhteisöllistä oppimista ja itsenäistä omiin kykyihin perustuvaa oppimista. Suunta on tiedossa, mutta minkä polun valitsisi. Itse otin suunnaksi yhteisöllisen opetuksen. Aloin kehittää sen metodeja, sillä havaintojeni mukaan yhteisöllisyys synnyttää motivaation, jota seuraa halu työskennellä myös yksilöllisesti. Ymmärtäminen kasvattaa tarvetta oppia ja kannustaa pitkäjänteisempään työskentelytapaan. Tämä myönteinen jatkumo voi toteutua, kun kyytipoikana on motivaatio.


  1. Tarvitsemme matematiikan kaksoistunteja. Välitunti on tarpeen oppilaiden sosiaalisten suhteiden vuoksi. Jos koulupäivä ei sisällä riittävästi taukoja, hoidetaan välituntiasiat oppitunneilla. Yksi tunti matematiikkaa ylläpitää rakennetta, jossa opettaja kertoo uuden asian ja sitä harjoitellaan yhdessä. Tunnin lopussa kirjataan ylös kotitehtävät. Koulussani alettiin käyttää matematiikan ja kielten kaksoistunteja 1990-luvulla ja aineita myös jaksotettiin. Tämä oli näiden oppiaineiden kehittämisen lähtölaukaus.

  2. Pareittain ja ryhmissä työskentely näyttää oppilaille, miten eri tavoin ajattelemalla oikeaan ratkaisuun voi päätyä. Oppilaat oppivat myös arvostamaan toisten ratkaisumalleja. He voivat keskustella, puolustaa ja väitellä. Samalla he käyttävät ja kehittävät matematiikan sanastoaan.

  3. Annetaan oppilaille enemmän tilaa ja aikaa. Virheitä saa tehdä. Meidän opettajien on syytä olla toisinaan hiljaa ja antaa oppilaiden keskustellen havaita virhe.

  4. Yhteisöllisessä oppimisessa materiaalilla on merkitystä. Jos tukeudumme perinteiseen, ei muutosta tapahdu.

  5. Opettaja saa todellisen käsityksen oppilaiden ajattelusta ja ymmärtämisestä. Tämä lisää keskustelua oppilaiden kanssa ja rohkaisee opettajaa lähestymään aiheita eri tavoin.

Lisää eDimensiossa

Vuoden 2017 opettaja: Vesi, wasser, eau, voda , 19. marraskuu 2017 - 9:57
Dimensio 6/2017 , 19. marraskuu 2017 - 9:01
Opettaja artikkelin kirjoittajana , 16. marraskuu 2017 - 9:36
Dimensio 5/2017 , 29. lokakuu 2017 - 9:16
Mihin matematiikkaa tarvitaan , 16. elokuu 2017 - 9:00
Laskukone vauvan aivoissa , 16. elokuu 2017 - 9:00
Dimensio 4/2017 , 16. elokuu 2017 - 1:00
Dimensio 3/2017 , 23. huhtikuu 2017 - 9:00
Eurajoen vesitornin Foucault’n heiluri , 22. huhtikuu 2017 - 9:00
Historiaa, fysiikkaa ja fysiikan historiaa , 2. huhtikuu 2017 - 9:00
Dimensio 2/2017 , 31. maaliskuu 2017 - 9:00
Erään matematiikan vihaajan tunnustuksia , 2. helmikuu 2017 - 9:00
Dimensio 1/2017 , 26. tammikuu 2017 - 9:00
GeoGebra-täydennyskoulutuksia verkossa , 6. joulukuu 2016 - 9:00
Dimensio 6/2016 , 6. joulukuu 2016 - 9:00
Taide taittaa matematiikkaa – Osa 2(2) , 26. lokakuu 2016 - 9:00
Lukion tärkein ainevalinta? , 26. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 5/2016 , 26. lokakuu 2016 - 9:00
GeoGebra tänään , 26. lokakuu 2016 - 9:00
MAOLin syyskoulutuspäivät Oulussa , 26. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 4/2016 , 24. lokakuu 2016 - 9:00
Taide taittaa matematiikkaa – Osa 1(2) , 22. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 3/2016 , 21. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 2/2016 , 12. lokakuu 2016 - 9:00
Lukion tärkein ainevalinta? , 24. syyskuu 2016 - 9:00
Hattulan silloilta , 8. syyskuu 2016 - 9:00