Lukion fysiikan OPS muutosten edessä

Kirjoittaja: 

Jukka Hatakka, fysiikan lehtori, Ressun lukio

Valtioneuvoston piti alun perin antaa asetus lukion uudeksi tuntijaoksi vuoden 2013 lopussa. Niin ei käynyt vaan asia viivästyi noin vuodella. Poliitikkojen päättämättömyys asetti opetushallituksen sietämättömän tiukkaan tilanteeseen, ja sen seurauksena alettiin alkoi puhua opetussuunnitelman perusteiden päivityksestä uudistamisen sijaan.

Kun tuntijako julkaistiin, fysiikka oli menettänyt yhden syventävän kurssin. Jo silloin oli ilmeistä, että päivittäminen oli fysiikan ja muutamien muiden aineiden kohdalla valitettavasti riittämätön toimenpide: miten päivittäminen voisi olla mahdollista, kun suuri osa kursseista muuttuu kokonaan? Tuota hukattua vuotta olisi tarvittu kipeästi, jotta lukion fysiikan kokonaisuutta olisi ollut mahdollista kehittää rauhassa ja perusteellisesti.

Tuntijakoa ja opetussuunnitelman perusteiden laatimiseen käytettävissä ollutta aikaa emme voi muuttaa, joten nyt on keskityttävä niihin asioihin, joihin voimme vaikuttaa. Meidän fysiikanopettajien tehtävä on pitää huolta siitä, että jäljelle jääneiden seitsemän kurssin aikana lukiolaiset oppivat fysiikkaa mahdollisimman paljon.

OPS ei ole pelkästään sisältöjä

Opetussuunnitelma on normatiivinen asiakirja, joka määrää opetusta hyvin kokonaisvaltaisesti. Lukion opetussuunnitelman perusteiden (LOPS) yleisessä osassa lukio-opetuksen tarkoitus määritellään perusteellisesti, ja se liitettäneen useimpiin kuntien ja koulujen opetussuunnitelmiin likipitäen muuttumattomana.

Perusteiden keskeisin sanoma on minusta kirjoitettu lukuun 3.1 Oppimiskäsitys. Siinä määritellään se, mihin kaikki opetus lukiossa perustuu: ”Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta, tavoitteellisesta ja itseohjautuvasta toiminnasta.” Edelleen siinä määritellään lukio-opetuksen keskeisimmät tavoitteet: ” Lukio-opinnoissa opiskelijoita ohjataan havaitsemaan käsitteiden, tiedonalojen ja osaamisen välisiä yhteyksiä sekä soveltamaan aiemmin oppimaansa muuttuvissa tilanteissa. Oppimisprosesseistaan tietoiset opiskelijat osaavat arvioida ja kehittää opiskelu- ja ajattelutaitojaan.”

Opiskelijan oppimisen arviointia käsitellään opetussuunnitelman perusteissa muutenkin hyvin perusteellisesti. Arviointia avataan laajasti perusteiden erillisessä luvussa, ja siihen puututaan myös oppiainekohtaisissa osioissa.

Opetussuunnitelmista OPSin perusteisiin

Ensimmäiset lukion opetussuunnitelman perusteet julkaistiin 1985. Nykyisin voimassa olevat perusteet otettiin käyttöön 2005. Perusteiden ideana on, että koulujen työtä ei säädellä täysin keskusjohtoisesti, vaan kunnat ja koulut tekevät omat opetussuunnitelmansa perusteiden pohjalta. Olen aina pitänyt hyvänä ajatusta siitä, että opettajat osallistuvat opetussuunnitelman kirjoittamiseen ja voivat sillä tavalla vaikuttaa opettamiensa kurssien sisältöihin.

Opetussuunnitelman perusteissa kurssien sisällöt määritellään verrattain väljästi, joten periaatteessa koulun tai kunnan opetussuunnitelman laatijoille jää runsaasti valinnanvaraa. Käytännössä sisältöjen valintaan vaikuttaa perusteiden lisäksi moni muu asia.

Opetussuunnitelmatyö, jossa vakavalla mielellä halutaan punnita kurssien sisältöjä, vaatii paljon aikaa ja harkintaa. Opettajan arjessa tätä aikaa ei juurikaan ole. Tuntijakopäätöksen viivästymisen seurauksena aikaa opetussuunnitelman valmiiksi saattaminen on tällä kertaa erityisen vähän.

Fysiikkaa opettava lukion opettaja voi hyvin harvassa lukiossa keskittyä pelkästään yhteen aineeseen. Pienissä lukioissa opettaja saattaa fysiikan lisäksi joutua jakamaan aikansa ja tarmonsa jopa neljän muun aineen opettamiseen – jos pitkää ja lyhyttä matematiikkaa pidetään eri aineina. Lisäksi hän voi olla ainoa fysiikkaa opettava opettaja koulussaan. On aivan selvää, että sellaisessa tilanteessa opetussuunnitelman perusteiden hieno ajatus ei toteudu kovin helposti.

Ylioppilaskirjoitukset ja oppimateriaalit

Lukiolain mukaan ylioppilastutkinnon avulla selvitetään, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Päättökokeiden näin määritelty tehtävä lienee peräisin jo valtakunnallisten opetussuunnitelmien ajalta. Opetussuunnitelmien perusteisiin siirtymisen yhteydessä sitä olisi kenties kannattanut muotoilla hiukan toisin, koska ”opetussuunnitelman mukaiset tiedot” eivät välttämättä ole enää kaikkialla samat.

Päättökokeiden rooli ja kurssien määritteleminen väljästi opetussuunnitelman perusteissa näyttävät valitettavasti johtaneen siihen, että ylioppilaskirjoitusten opetusta ohjaava vaikutus on merkittävä. Kun opettajilta puuttuu selkeä valtakunnallinen ohjenuora, tartutaan mielellään siihen, mitä YTL:n fysiikan jaos näyttää pitävän tärkeänä.

Toinen opetusta voimakkaasti ohjaava seikka on oppikirja. Jotta oppikirjailijat voivat odottaa tuotokselleen minkäänlaista menekkiä, on tekijäryhmän pohdittava kirjan sisältö perusteellisesti. Oppikirjaa, joka tarjoaa laajan valikoiman sisältöjä, joista opettaja poimii tärkeänä pitämänsä, ei osteta. Vahvan käsitykseni mukaan moni opettaja haluaa ja odottaa oppikirjan olevan jonkinlainen opetussuunnitelman toteuma.

Opetussuunnitelman perusteiden ajatus ei minusta toteudu sen enempää silloin, kun kurssien sisältö määräytyy ylioppilaskirjoitusten mukaan kuin silloin, kun kurssin sisältö on sama kuin oppikirjan sisältö. Kirjoitukset ja oppimateriaalit kuitenkin tuntuvat paaluttavan lukion fysiikan kentän niin vahvasti, että siitä poikkeaminen vaatii tarmokasta ja aktiivista pedagogista otetta.

LOPS – arvoitus vai mahdollisuus

Kun fysiikan kurssien tavoitteita ja sisältöluet­teloita ryhtyy lukemaan, mieleen tulee automaattisesti sellaisia kysymyksiä kuin: ”Mitähän tässä halutaan opetettavan?” ja ”Miten syvällisesti tätä aihetta olisi tarkoitus käsitellä?”. Ne ovat selvästi vääriä kysymyksiä. Oikea kysymys on: ”Millaisia mahdollisuuksia kurssikuvaukset ja sisältöluettelot antavat toteuttaa fysiikan opetusta?” Kurssien kuvaukset vain antavat ne raamit, joiden sisälle opettajan on kurssit luotava.

Uusien opetussuunnitelman perusteiden mukaiset kurssien nimet ovat kahta lukuun ottamatta samoja kuin nykyiset. Yhden syventävän kurssin häviäminen on kuitenkin johtanut siihen tilanteeseen, että uusien kurssien sisällöt poikkeavat paikoitellen kovasti tämänhetkisten kurssien sisällöistä. Opettajan on käytännössä mahdotonta siirtyä uuteen opetussuunnitelmaan tutustumatta uuteen tilanteeseen perusteellisesti. Uudistus siten toisaalta edellyttää ja toisaalta mahdollistaa sen, että opettaja miettii kurssien painotukset tarkkaan uusiksi.

Paljon vai vähän sisältöjä

Pian perusteiden valmistuttua alkoi kuulua kommentteja siitä, miten täysiä kurssit ovat. Tällaisia ajatuksia helposti syntyy, kun uusia sisältöluetteloja vertaa nykyisten kurssien sisältöihin. Kommentit viittaavat kovasti myös siihen, että vanha ajatus valtakunnallisesta opetussuunnitelmasta istuu tiukassa.

Vaikka perusteiden sisältökuvauksia lukiessa voi kursseihin mielessään sisällyttää mielivaltaisen suuren määrän sisältöjä, ne päätetään viime kädessä vasta kunnan tai koulun omassa opetussuunnitelmassa. Siinä on mahdollista tarvittaessa määritellä ja rajata kurssien sisällöt selvästi tarkemmin kuin perusteissa.

Fysiikan pakollisen kurssin uusi sisältökuvaus on jonkin verran niukempi kuin nykyisin. Kurssin sisällöistä ovat poistuneet muun muassa fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen. Pakollisessa kurssissa väljyys on siis lisääntynyt.

Ensimmäinen syventävä kurssi, Lämpö (FY2), on pitkälti nykyisen lämpöopin kurssin kaltainen. Sisältöluettelot näyttävän vähän erilaisilta, mutta ne ovat käytännössä hyvin samankaltaiset. Nykyisellään kurssia on pidetty hyvin täytenä, joten sen keventäminen edellyttää sisältöluettelon perusteellista analysointia.

Yksi suurimmista muutoksista on se, että sähköopin ensimmäinen kurssi, Sähkö (FY3), on jo toisena syventävänä kurssina. Sisältökuvausten vertaileminen osoittaa, että se on varsin identtinen nykyisen FY6-kurssin kanssa. Kondensaattori oli aiemmassa luonnosvaiheessa pudotettu pois kurssin sisällöistä, mutta se palasi jo lopullista asiakirjaa edeltäviin luonnoksiin. On kiinnostavaa nähdä, millaisen roolin aihe ”kondensaattori komponenttina” saa, kun vaihtovirtapiirejä ei enää jatkossa opiskella lukion fysiikassa.

Mekaniikan jälkimmäinen kurssi on käytännössä pyyhitty pois, mutta mekaniikan syventävään kurssiin, Voima ja liike (FY4), on sisällytetty momentti. Sen lisääminen mekaniikan ainoaan syventävään kurssiin tulee vaatimaan sisältöjen rajua keventämistä, koska kurssin sisältöluettelossa on momentin lisäksi käytännöllisesti katsoen samat aiheet kuin nykyisessä kurssissa liikkeen lait.

Kurssi Jaksollinen liike ja aallot (FY5) vaikuttaa sisältöluettelon perusteella sen sijaan edellisiä merkittävästi köykäisemmältä. Sähkömagneettiset aallot on siirretty osaksi sähkömagnetismin kurssia, ja sen jättämää tilaa on täytetty ympyräliikkeellä ja gravitaatiolla. Pyörimisliike on näiden muutosten seurauksena hävinnyt lukion fysiikasta kokonaan.

Myös Sähkömagnetismi (FY6) on keventynyt, sillä nykyisin kurssiin sisältyvät tavattoman raskaat vaihtovirtapiirit ja värähtelypiirit ovat saaneet väistyä sähkömagneettisten aaltojen tilalta. Sähkömagneettisten aaltojen liittäminen osaksi tätä kurssia on hyvin johdonmukainen ratkaisu, mutta kun kurssilla ei enää opiskella, miten sähkömagneettiset aallot syntyvät, johdonmukaisuutta on vaikea osoittaa.

Viimeisen syventävän kurssin Aine ja säteily (FY7) tärkein muutos nykyiseen nähden on mustan kappaleen säteilyn ja hiukkasfysiikan poistuminen mainituista sisällöistä. Noilla poistoilla tähänkin kurssiin saadaan lisää väljyyttä.

MAOL tukena OPS-työssä

On ilmeistä, että fysiikan kursseille ei synny itsestään opetussuunnitelman perusteissa kuvattuun asioiden syvään oppimiseen tarvittavaa aikaa. Siksi fysiikanopettajien pitää olla opetussuunnitelman laatimisvaiheessa aktiivisesti vaikuttamassa siihen, millaisiksi kurssit muodostuvat. Jos me emme pyri määrittelemään sitä, mitä kursseilla opiskellaan, sen tekee joku muu.

Tämän työn tekeminen on valitettavan vaivalloista varsinkin, jos sen joutuu tekemään yksin. MAOL järjestää OPS-työn tukemiseksi kuluvan talvikauden aikana viisi fysiikan ja kemian koulutustapahtumaa, jotka pidetään Helsingissä, Kemissä, Turussa, Oulussa ja Joensuussa. Koulutukset rahoittaa opetushallitus ja sama määrä koulutuksia on myös lukion matematiikassa.

Koulutuksiin laadittava ja niiden aikana syntyvä materiaali pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti myös niiden opettajien OPS-työn avuksi, joilla ei ole mahdollista osallistua näihin koulutuksiin.

[Julkaistu: Dimensio 6/2015]

Lisää eDimensiossa

Vuoden 2017 opettaja: Vesi, wasser, eau, voda , 19. marraskuu 2017 - 9:57
Dimensio 6/2017 , 19. marraskuu 2017 - 9:01
Opettaja artikkelin kirjoittajana , 16. marraskuu 2017 - 9:36
Dimensio 5/2017 , 29. lokakuu 2017 - 9:16
Mihin matematiikkaa tarvitaan , 16. elokuu 2017 - 9:00
Laskukone vauvan aivoissa , 16. elokuu 2017 - 9:00
Dimensio 4/2017 , 16. elokuu 2017 - 1:00
Dimensio 3/2017 , 23. huhtikuu 2017 - 9:00
Eurajoen vesitornin Foucault’n heiluri , 22. huhtikuu 2017 - 9:00
Historiaa, fysiikkaa ja fysiikan historiaa , 2. huhtikuu 2017 - 9:00
Dimensio 2/2017 , 31. maaliskuu 2017 - 9:00
Erään matematiikan vihaajan tunnustuksia , 2. helmikuu 2017 - 9:00
Dimensio 1/2017 , 26. tammikuu 2017 - 9:00
GeoGebra-täydennyskoulutuksia verkossa , 6. joulukuu 2016 - 9:00
Dimensio 6/2016 , 6. joulukuu 2016 - 9:00
Taide taittaa matematiikkaa – Osa 2(2) , 26. lokakuu 2016 - 9:00
Lukion tärkein ainevalinta? , 26. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 5/2016 , 26. lokakuu 2016 - 9:00
GeoGebra tänään , 26. lokakuu 2016 - 9:00
MAOLin syyskoulutuspäivät Oulussa , 26. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 4/2016 , 24. lokakuu 2016 - 9:00
Taide taittaa matematiikkaa – Osa 1(2) , 22. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 3/2016 , 21. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 2/2016 , 12. lokakuu 2016 - 9:00
Lukion tärkein ainevalinta? , 24. syyskuu 2016 - 9:00
Hattulan silloilta , 8. syyskuu 2016 - 9:00