Kun lukiolaiset tekevät tiedettä, kaikki voittavat

Kirjoittaja: 

Atte Harjanne, Tutkija, Ilmatieteen laitos

Ylimeteorologi Kaisa Solin kertoo lukiolaisille sääennusteen syntymisestä<br />
Kuva: Ilmatieteen laitos<br />

Ylimeteorologi Kaisa Solin kertoo lukiolaisille sääennusteen syntymisestä
Kuva: Ilmatieteen laitos

Ilmatieteen laitoksen 5T-tiedekasvatushankkeessa lukiolaiset osallistuvat tieteelliseen tutkimustyöhön omilla kursseillaan. Lumen mittaamisesta, ilmastotoimien kartoittamisesta ja sääpalveluiden kehittämisestä kerättyjen kokemusten perusteella yhteistyötä kannattaa jatkaa myös tulevaisuudessa.

Kansalaistiede kohtaa tiedekasvatuksen

Joukkoistaminen, crowdsourcing, ja kansalaistiede, citizen science, ovat nousevia trendejä ympäristötieteiden piirissä. Vielä satelliittien, supertietokoneiden ja kaikkialle levittäytyvien sensorien aikanakin tutkimuksen pullonkaula on usein ihminen. Samaan aikaan lähes jokaisella meistä on taskussamme erittäin monipuolinen havaintolaite, jolla tietoa voi kerätä helposti lisää. Ei siis olekaan ihme, että esimerkiksi meteorologian alalla pohditaan, kuinka tavallisten kansalaisten hoksottimet voisivat hyödyntää tutkimusta ja tuottaa käyttökelpoista tietoa.

Ilmatieteen laitoksella tähän pohdintaan yhdistyi ajatus oppimisesta ja nuorten tiedekasvatuksesta. Idea eteni, ja Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella käynnistettiin kaksivuotinen Tiedekasvatusta toisen asteen oppilaitoksissa tekemällä tutkimusta tutkijoiden kanssa -hanke, tuttavallisemmin 5T. Hankkeessa lukiolaiset osallistuvat Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden työhön osana omia lukiokurssejaan. Tutkijat määrittelevät tutkimustehtävät ja opettajat vastaavat niiden jyvityksestä kursseille. Oppilaat perehdytetään aiheisiin ja tehtäviin vierailuilla Ilmatieteen laitokselle, ja tutkimustehtävien aikana oppilailla on mahdollisuus kysyä tukea ja apua suoraan tutkijoilta.

Tutkija Atte Harjanne koordinoi tutkijat ja lukiolaiset yhdistävää 5T-hanketta. Kuva: Ilmatieteen laitos

Kuva 2. Tutkija Atte Harjanne koordinoi tutkijat ja lukiolaiset yhdistävää 5T-hanketta. Kuva: Ilmatieteen laitos

Hankkeessa on ollut mukana erilaisia tutkimusaiheita, joista osassa painottuvat mittaukset luonnossa ja osassa laadullisempi tutkimusote. Mittaamalla lumen syvyyttä ja peittävyyttä tai siitepölykukintojen etenemistä lukiolaiset ovat auttaneet kokoamaan kattavampaa havaintokantaa ja parantamaan satelliittihavaintojen arviointia. Kuntien ilmastotoimien kartoituksessa oppilaat ovat opetelleet kirjallisten lähteiden hyödyntämistä ja haastattelujen tekoa, ja samalla tuottaneet taustatietoa yhteiskunnallista jatkotutkimusta varten. Astetta soveltavampana tehtävänä on tarjottu mahdollisuutta ideoida uusia sovelluksia Ilmatieteen laitoksen avoimelle datalle, ja tätä kautta on saatu uutta näkökulmaa nuorten käyttäjätottumuksiin. Syksyn uusiksi aiheiksi on kaavailtu vielä kaupunkien liukkausolojen kartoittamista ja vanhojen magneettikenttämittausarkistojen käsittelyä tutkimuksen käyttöön.

Viime vuonna alkaneeseen hankkeeseen on tähän mennessä osallistunut 11 lukiota ja yksi yläkoulu ja yhteensä noin 200 oppilasta, joista tyttöjä on ollut noin kaksi kolmasosaa. Vaikka suurin osa osallistujista on Uudeltamaalta, on mukana kouluja kauempaakin. Vierailupäiviin on ollut mahdollista osallistua myös etäyhteyden yli. Hanke jatkuu vielä vuoden 2015 loppuun, jonka jälkeen arvioidaan sitä, millä muotoa vastaavaa toimintaa on mahdollista ja kannattavaa jatkaa.

Hyötyä haasteista huolimatta

5T-hankkeen ylevänä tavoitteena on edistää lukiolaisten tiedekasvatusta. Keskeinen sanoma on, ettei tiede perustu asioiden tietämiseen vaan niiden tutkimiseen, ja että tutkiminen on nimenomaan tekemistä. Samalla on pyritty hyödyttämään kaikkia osapuolia. Tutkijat saavat hankkeesta sekä suoraan hyödynnettävää tietoa että oppia kansalaistieteen laajempaa hyödyntämistä varten. Opettajille 5T on tarjonnut mahdollisuuden tuoda uudenlaista sisältöä opetukseen. Oppilaille on haluttu tarjota mielekästä oppimista, aineopetuksen sitomista käytäntöön ja tuntumaa siihen, mitä tutkimustyö oikeastaan on.

Kerätyn palautteen perusteella tavoitteissa on ainakin pääosin onnistuttu. Osallistujat oppivat uutta tutkimuksen luonteesta ja ovat pääasiassa olleet tyytyväisiä osallistumiseensa. Useimpien mielestä tehtävien tekeminen oli jopa hauskaa, ja tieto siitä, että tehtävät hyödyntävät oikeaa tutkimusta, lisäsi mielenkiintoa niitä kohtaan. Myös opettajat ovat olleet tyytyväisiä, eikä vapaaehtoisia tutkijoita ole ollut vaikea löytää.

Tutkimuksen ja lukio-opetuksen yhdistämisessä riittää silti haasteita. Tämän päivän tutkimusmaailmassa tutkijoiden aika on kirjaimellisesti kortilla, ja samalla tavalla lukioiden resurssit ovat rajallisia. Viime kädessä tällainen yhteistyö nojaa kiinnostuneiden ja innokkaiden opettajien ja tutkijoiden aktiivisuuteen. Uutta hanketta käynnistettäessä käytännöt on luotava nollasta, ja hanke vaatii paljon sellaista hallinnointia ja viestintää, jota tutkimuslaitoksilla ei ole totuttu tekemään. Organisaatioiden aikakäsitykset ja suunnitteluhorisontti ovat erilaisia. Luontokaan ei aina tee asioita helpoksi. Lumen puuttuminen voi olla kiinnostava tilastotieto, mutta koko lailla tympeää nuorelle mittaajalle.

Oppi- ja tutkimuslaitosyhteistyöstä jatkuvaa toimintaa?

Haasteista huolimatta 5T on herättänyt kiinnostusta pohtia tulevaa lukioiden ja tutkimuslaitoksen yhteistyötä. Positiivinen palaute ja kokemukset viittaavat siihen, että tämänkaltainen toiminta on paitsi osallistujille hyödyllistä, myös yhteiskunnallisesti merkittävää. Hankkeen vaikutuksia on tarkoitus tutkia vielä tarkemmin yhteistyössä kasvatustieteilijöiden kanssa, mutta jo nyt on kaavailtu jatkuvaa toimintaa kahdella tasolla. Lukioita voisi osallistaa tutkimukseen sekä tiiviinä, pitkäaikaisena yhteistyösuhteena sitoutuneiden koulujen kautta, että kaikille avoimesti hajautettuna, valmiita tehtäviä ja verkko-ohjeita hyödyntäen.

Tiedetoimittaja Tiina Ervasti ja tutkija Niilo Siljamo kuvaavat ohjevideota lumen mittaamiseen. Kuva: Ilmatieteen laitos

Kuva 3. Tiedetoimittaja Tiina Ervasti ja tutkija Niilo Siljamo kuvaavat ohjevideota lumen mittaamiseen. Kuva: Ilmatieteen laitos

Tiivis yhteistyö tiettyjen koulujen kanssa mahdollistaa pitkien aikasarjojen keräämisen ja esimerkiksi teemakurssien pitkäjänteisen kehittämisen. Tiedon keräämisen ennakoitavuus tekee toiminnasta tutkijan kannalta houkuttelevaa, mutta tällainen yhteistyö on täysin riippuvainen sitoutuneista henkilöistä sekä koulun että tutkimuslaitoksen osalta. Käytännön syistä toimintaa on helpompi harjoittaa maantieteellisesti läheisten koulujen kanssa, mutta toki välineet järjestyvät etäyhteydenpitoonkin. Idea tiiviistä koulukohtaisesta tutkimuslaitos- tai yliopistoyhteistyöstä ei itsessään ole uusi, ja jonkin verran sitä toki jo tehdäänkin

Toinen tapa yhdistää lukiolaiset ja tutkijat olisi luoda sellainen viestintäkanava tai -alusta, joka mahdollistaisi laajan ja avoimen, pitkälti omatoimisen osallistumisen. 5T-hankkeessa on otettu askelia myös tähän suuntaan. Keväällä avattiin Ilmasto-opas-verkkosivuille erillinen kansalaistiedeosio, jossa opastetaan havaintojen tekoon ja niiden kytkeytymisestä tutkimukseen. Lisäksi on kehitetty yhteistyössä alan yrityksen kanssa mobiilisovellusta, jolla erilaisia havaintoja olisi helppo tehdä jatkuvasti. Pakettia täydentäisi vielä mahdollisuus vertaistukeen, niin että esimerkiksi eri koulujen tieteentekijät voisivat keskustella havainnoistaan ja toimistaan verkon yli. Samassa palvelussa tutkijat voisivat helposti ehdottaa uusia tutkimustehtäviä kouluille. Tällaisen lukiolaistutkimusportaalin pyörittäminen on iso työ yksittäiselle tutkimuslaitokselle. Yhteistyö on voimaa, ja kenties esimerkiksi LUMA-verkosto olisi sopiva toimija yhdistämään tutkimuksen ja kouluopetuksen tällä tavalla. Hankkeemme kokemukset rohkaisevat joka tapauksessa jatkamaan.

Tags: 

Lisää eDimensiossa

Dimensio 3/2017 , 23. huhtikuu 2017 - 13:51
Eurajoen vesitornin Foucault’n heiluri , 22. huhtikuu 2017 - 9:42
Historiaa, fysiikkaa ja fysiikan historiaa , 2. huhtikuu 2017 - 21:18
Dimensio 2/2017 , 31. maaliskuu 2017 - 21:37
Erään matematiikan vihaajan tunnustuksia , 2. helmikuu 2017 - 22:35
Dimensio 1/2017 , 26. tammikuu 2017 - 12:57
GeoGebra-täydennyskoulutuksia verkossa , 6. joulukuu 2016 - 16:28
Dimensio 6/2016 , 6. joulukuu 2016 - 16:20
GeoGebra tänään , 26. lokakuu 2016 - 20:22
MAOLin syyskoulutuspäivät Oulussa , 26. lokakuu 2016 - 19:59
Dimensio 5/2016 , 26. lokakuu 2016 - 19:30
Lukion tärkein ainevalinta? , 26. lokakuu 2016 - 18:41
Taide taittaa matematiikkaa – Osa 2(2) , 26. lokakuu 2016 - 13:42
Dimensio 4/2016 , 24. lokakuu 2016 - 16:34
Taide taittaa matematiikkaa – Osa 1(2) , 22. lokakuu 2016 - 12:42
Dimensio 3/2016 , 21. lokakuu 2016 - 21:37
Dimensio 2/2016 , 12. lokakuu 2016 - 19:51
Lukion tärkein ainevalinta? , 24. syyskuu 2016 - 9:00
Hattulan silloilta , 8. syyskuu 2016 - 22:58
Naiset ja teknologia tarvitsevat toisiaan , 8. syyskuu 2016 - 22:34
Lukion fysiikan OPS muutosten edessä , 8. syyskuu 2016 - 19:49
Taikatempuista motivaatiota opiskeluun , 25. elokuu 2016 - 20:31
Super-Ada innostaa IT-alalle , 4. helmikuu 2016 - 9:00
Dimensio 1/2016 , 30. tammikuu 2016 - 8:00
Dimensio 6/2015 , 2. joulukuu 2015 - 8:00
Minun MAOL:ini , 23. marraskuu 2015 - 9:00
Dimensio 5/2015 , 15. marraskuu 2015 - 9:00