Koulumatematiikan oleellisia kohtia terveys- ja hoitoalan näkökulmasta

Kirjoittaja: 

Jani Hannula, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Lääkehoitoon liittyvä ammattimatematiikka on yksi esimerkki siitä, miten matematiikkaa tarvitaan niilläkin aloilla, jotka eivät lähtökohtaisesti ole ”matemaattis-luonnontieteellisiä”. Matematiikan rooli esimerkiksi sairaanhoitajan koulutuksessa on pieni, mutta tärkeä; toivommehan, että lääkehoitoa toteutettaessa laskuvirheitä ei pääsisi tapahtumaan. Käsittelen tässä kirjoituksessa joitakin niitä koulumatematiikan kulmakiviä, joille lääkelaskutaito voi luontevasti rakentua.
 

Terveys- ja hoitoalan ammattimatematiikan kenttä voidaan nähdä yhdistelmänä matemaattista sisältöä ja menetelmiä, alakohtaisia ja luonnontieteellisiä käsitteitä sekä soveltamis- ja ongelmanratkaisutaitoja. Hoitaja liikkuu lääkematematiikan maailmassa tyypillisesti silloin, kun lääkäri on tehnyt lääkemääräyksen ja hoitajan on toteutettava lääkehoito käytettävissä olevien valmisteiden avulla. Liisa Näveri on hiljattain kuvannut tällaisia esimerkkejä Matematiikkalehti Solmussa (Solmu 2/2014).

Matematiikan näkökulmasta kyse on lähinnä peruslaskutoimituksista, SI-järjestelmän yksiköistä ja verrannollisista suureista. Matematiikan opettaja joutuu työssään miettimään, mikä opetuksessa ja matematiikassa on oleellista. Tähän näkökulmia tarjoaa esimerkiksi Lotta Oinosen ja Inkeri Sundqvistin tuore kirjoitus Dimensiossa (Dimensio 3/2014).

On selvää, että oleellisen miettimisessä ei ole kyse pelkästään opetettavien sisältöjen pohtimisesta – ns. ydinainesanalyysistä – vaan huomattavasti laajemmasta kysymyksestä. Ammatillisiin opintoihin tullaan vaihtelevin matemaattisin tiedoin ja taidoin. Näiden kartoittamiseen on kehitetty mm. diagnostinen ALVA-mittaus, jota Hannu Korhonen on Dimensiossa aiemmin esitellyt (Dimensio 2/2013). Mittauksessa testataan opiskelijan tietoja ja taitoja ammatillisen matematiikan kulmakivistä: kymmenjärjestelmä, päässälaskut, luvun desimaaliesitys, desimaali- ja murtolukulaskut, yksiköt ja niiden muunnokset, suuruusluokan arviointi, yhtälöt ja verranto sekä prosenttilasku.

ALVA-mittauksessa on kyse siis juuri tiettyjen matematiikan ydinsisältöjen hallitsemisen testaamisesta. Pohdin seuraavassa joitakin tällaisia kulmakiviä ja samalla sitä, mikä matemaattisen ajattelun mielessä niissä voisi olla oleellista.

Rationaaliluvut ja laskutoimitukset

Lääkelaskuissa liikutaan rationaalilukujen maailmassa. Lääkelaskuissa virheettömyyden – ja siten myös ”laskurutiinin” – korostaminen on luonnollista. Kuitenkin jokainen meistä voi tehdä laskussa virheen taikka tehdä laskimeen näppäilyvirheen. Näin ollen tässä yhteydessä ehkä vielä laskuakin tärkeämmäksi nousee suuruusluokan arviointi. Hankaluus johtunee siitä, että usein jakolaskua ajatellaan ositusjaon (”10 karkkia jaettuna viidelle lapselle on 2 karkkia per lapsi”) näkökulmasta. Tämä onkin aina toimiva tulkinta silloin kun luonnollinen luku jaetaan luonnollisella luvulla, mutta ei ole aina mielekäs silloin kun rationaaliluku jaetaan rationaaliluvulla. Miten tämän voisi tehdä luontevaksi?

Yksiköt ja muunnokset

Lääkevalmisteissa esiintyy massan, tilavuuden ja ainemäärän yksiköitä. Useimmiten mietitään vaikuttavan lääkeaineen määrää grammoina, milligrammoina tai mikrogrammoina. Opettajan primitiivireaktio: nyt on pilkun paikan kanssa oltava tarkkana! Arkinen lääkelaskutilanne voi tässä liittyä esimerkiksi siihen, että lääkemääräys on 0,1 mg vaikuttavaa ainetta (esim. tyroksiinia) ja käytössä on 25 mikrogramman vahvuisia tabletteja. Usein tässä yhteydessä toistettu mantra on, että suhdeluku millin ja mikron välillä on tuhat eli ”pilkku siirtyy kolme askelta”. Jotenkin ohjatessa oppijaa tällaisilla ”resepteillä” tuntee piston sydämessään. Asia on kuitenkin lopulta niin luonnollinen, että voisiko ”pilkun siirtelyt” heittää romukoppaan?  Katoaako merkitys (ja siten suuruusluokan arvioinnin mahdollisuus) ”pilkun siirtelyssä”?

Verrannolliset suureet

Keskenään (suoraan) verrannollisten suureiden miettiminen on tietyssä mielessä lääkelaskennan ydin. Asiaa voidaan lähestyä monesta suunnasta. Mietitään lääkeliuosta, jonka pitoisuus on 20 mg/ml. Missä liuosmäärässä on 4 mg vaikuttavaa ainetta? Mikä on tällaisissa laskuissa oleellista?

Tarkistaminen ja opiskelukulttuuri

Yksi suuri ”oleellisen osa” liittyy opiskelukulttuuriin, matematiikkaan liittyviin asenteisiin, oppijan kokemuksiin itsestään matematiikan oppijana jne. Lääkehoidon arkitilanteissa ei ole ”vastauskirjaa”, josta laskunsa voisi tarkistaa. Sen sijaan työpari tai kollega on tavallisesti saatavilla. Tässä opiskelukulttuuri, jossa laskuja työstetään ja tarkistetaan esimerkiksi työparien kesken, tuntuu siis luontevalta. Mitä kaikkea voisikaan kuulua (ja voisi olla kuulumatta) koulumatematiikan oppimiskulttuuriin?

 

Tämä teksti on lyhennelmä, artikkeli julkaistaan kokonaisuudessaan Dimensiossa (29.10.2014) 5/2014. Dimension näköispainokset ovat luettavissa sähköisesti www.maol.fi -sivuston jäsensivujen kautta. (Huom. ei eDimension kirjautumisen kautta).

Tags: 

Lisää eDimensiossa

Mihin matematiikkaa tarvitaan , 16. elokuu 2017 - 9:00
Laskukone vauvan aivoissa , 16. elokuu 2017 - 9:00
Dimensio 4/2017 , 16. elokuu 2017 - 1:00
Dimensio 3/2017 , 23. huhtikuu 2017 - 9:00
Eurajoen vesitornin Foucault’n heiluri , 22. huhtikuu 2017 - 9:00
Historiaa, fysiikkaa ja fysiikan historiaa , 2. huhtikuu 2017 - 9:00
Dimensio 2/2017 , 31. maaliskuu 2017 - 9:00
Erään matematiikan vihaajan tunnustuksia , 2. helmikuu 2017 - 9:00
Dimensio 1/2017 , 26. tammikuu 2017 - 9:00
GeoGebra-täydennyskoulutuksia verkossa , 6. joulukuu 2016 - 9:00
Dimensio 6/2016 , 6. joulukuu 2016 - 9:00
MAOLin syyskoulutuspäivät Oulussa , 26. lokakuu 2016 - 9:00
Taide taittaa matematiikkaa – Osa 2(2) , 26. lokakuu 2016 - 9:00
Lukion tärkein ainevalinta? , 26. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 5/2016 , 26. lokakuu 2016 - 9:00
GeoGebra tänään , 26. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 4/2016 , 24. lokakuu 2016 - 9:00
Taide taittaa matematiikkaa – Osa 1(2) , 22. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 3/2016 , 21. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 2/2016 , 12. lokakuu 2016 - 9:00
Lukion tärkein ainevalinta? , 24. syyskuu 2016 - 9:00
Hattulan silloilta , 8. syyskuu 2016 - 9:00
Lukion fysiikan OPS muutosten edessä , 8. syyskuu 2016 - 9:00
Taikatempuista motivaatiota opiskeluun , 25. elokuu 2016 - 9:00
Super-Ada innostaa IT-alalle , 4. helmikuu 2016 - 9:00
Dimensio 1/2016 , 30. tammikuu 2016 - 8:00