Kohti sähköistä koulutyötä

Kirjoittaja: 

Hannu Korhonen, lehtori emeritus, Orimattila; Jarno Koskimäki, lehtori, Helsingin yhteislyseo; Juha Leino, rehtori, Pakilan yläasteen koulu
Sähköinen ylioppilaskirjoitus ja PISA-tutkimuksen uudet tulokset ovat vauhdittaneet keskustelua viestintätekniikan opetuskäytöstä. Tietovälineiden kehitys on niin nopeaa, että kenelläkään ei ole varmaa kuvaa siitä, mitä välineitä käytetään matematiikan ylioppilaskirjoituksessa vuonna 2019. Mihin koulussa ollaan menossa? Tablettitietokoneet ovat varteenotettava vaihtoehto. 
 

Selvää kuvaa ei ole myöskään siitä, millainen tietovälineiden käyttötapa edistäisi oppimista parhaiten. Ne kuuluvat kuitenkin koululaisten arkipäivään, joten ne ovat mukana oppimisessa tavalla tai toisella. Tilanne on muutettavat muuttaen sama kuin atk-opetuksessa 30 vuotta sitten. Mukaan on mentävä ja hankintoja tehtävä, vaikka tulevaisuus ei olekaan selkeä. Lohdullisinta on ehkä ajatella, että vaikka emme tunne tulevaisuutta, niin nykyisillä valinnoillamme voimme siihen vaikuttaa.

Sata vuotta sitten kiertokoulussa rihvelitaulun kanssa opintiensä aloittaneen tytön oli jo viisikymmentä vuotta sitten vaikea ymmärtää lapsilleen tarjolla olleiden oppikirjojen ja työvihkojen paljoutta ja tarvetta. Vielä silloinkaan tuskin kukaan olisi voinut kuvitella nykyisin tarjolla olevaa opetusvälineiden runsautta, vaikka matematiikan oppimisen avuksi alkoikin tulvehtia monenlaisia konkreettisia välineitä (engl. manipulatives) sekä pelejä ja leikkejä 1960-luvulta lähtien.

Tietokoneet eivät vain muuta oppimisvälineitä sähköisiksi (engl. virtual manipulatives), vaan tarjoavat myös oppijan edistymistä tarkkailevia pelejä, tehtäväsarjoja ja koekysymyksiä. Millaisella alustalla näitä käytetään? Käytetäänkö kymmenen vuoden kuluttua älypuhelimia erillisten laskinten asemesta? Onko nykyisen kaltaisia läppäreitä (kannettavia tietokoneita) silloin enää lainkaan? Millaisia tulevaisuuden koulutietokoneet ovat? Millaisia ohjelmistoja käytetään erityisesti matematiikan opetuksessa? Mikä on tieverkkojen ja muiden sähköisten lähteiden asema? Ja ennen kaikkea: millaisia työtapoja oppimisessa käytetään?

Pakilan yläasteen kouluun ja Helsingin yhteislyseoon hankittiin viime syksynä tablettitietokoneita oppilaskäyttöön. Tässä jutussa kerromme, minkälaisia vaatimuksia hankinnoille asetettiin ja mihin ratkaisuihin päädyttiin. Oppimiskokemuksista lupaamme kertoa vuoden, parin päästä. Tablettihankinnan päävaihtoehdoista käyvät esimerkkeinä Microsoftin Surface Pro - ja RT -taulutietokoneet. Molemmat edustavat uutta tekniikka monessa suhteessa. Suomen markkinoille ensimmäiset surface-tabletit tulivat helmikuussa 2013.

Pro-version käyttöjärjestelmänä on MS Windows 8, joten se mahdollistaa työskentelyn, tulostamisen ja tallentamisen aivan kuten tavallisella työasemalla. Erityisenä etuna on mahdollisuus kirjautua Helsingissä käytössä olevaan Microsoftin active directory-palveluun. Se on tietokantaperustainen hakemistopalvelu, joka sisältää tietoa käyttäjistä, tietokoneista ja verkon resursseista. Se mahdollistaa keskitetyn resurssien jakamisen käyttäjille ja sovelluksille sekä tarjoaa tavan nimetä, kuvata, paikallistaa, hallita ja suojata käytössä olevia verkon resursseja.

RT-laitteen käyttöjärjestelmänä on mahdollisimman moniin laitteisiin – älypuhelimet mukaan luettuina – soveltuva kevennetty versio Windows 8 -käyttö- järjestelmästä: MS Windows RT 8.1. Sen mukana tulevat perustyövälineet (word, excel, powerpoint ja sähköposti) pilvipalveluna tarjottavassa Office365-paketissa. Office365 on jo ollut käytössä Pakilassa, joten RT-malli oli luonteva valinta. Työskentelyn tehokkuus vaatii vähintään yhden laitteen kahta oppilasta kohti. Joulukuun alussa 2013 kouluun saatiin 40 laitetta.

Erityinen syy Pakilan tablettihankintaan oli Paths to math-kokeilu. Se on amerikkalais-suomalaisin voimin laadittu oppimisympäristö ja oppimateriaalikokonaisuus. Alun perin se on suunniteltu amerikkalaisille 13–17-vuotiaille oppilaille, joten se soveltuu tasoltaan hyvin suomalaisen peruskoulun yläluokille. Sitä käytetään pilvipalveluna. Sitä voidaan siis päivittää jatkuvasti eikä se vaadi koululta erityistä teknistä osaamista eikä määrärahojen sitomista fyysiseen oppimateriaaliin. Paths to math-materiaalin suomentamista harkitaan tämän kevään aikana kokeilusta saatavien kokemusten perusteella.

Helsingin yhteislyseon vaatimustaso oli paljon suurempi kuin Pakilan, sillä laitteita käytetään sekä perusopetuksessa että lukiossa, ensisijaisesti matematiikan ja kielten opetuksessa. Haluttiin siis tabletti, jolla olisi pc:n teho, toimintamahdollisuudet ja tavanomaiset työvälineohjelmat. Tärkeitä olivat myös magneetilla kiinnittyvä oikea näppäimistö, type touch, sekä USB-portti muistitikulle ja hiirelle. Lisävaatimuksia tulee siitä, että oppimateriaalit käyttävät monia erilaisia apuohjelmia ja -järjestelmiä: java, flash, shockwave yms. Ja kaikkien pitää toimia. Valintaan vaikuttaa myös laitteiden säilytys ja lataus. Kouluun hankittiin 24 tablettia. Ne kulkevat ja latautuvat kahdessa matkalaukussa, joita voi siirtää portaissakin.

Päädyttiin hankkimaan MS Surface Pro 2 -tabletteja. Niiden hinta on samaa luokkaa kuin kannettavan tietokoneen eli noin tuhat euroa, siis nelin verroin RT-mallin hinta ja kymmenkertainen halvimpiin tabletteihin verrattuna. Mutta niinpä niissä toimii esimerkiksi Geogebran täydellinen versio eikä tarvitse tyytyä riisuttuun mobiiliversioon. Tabletin etuna kannettavaan tietokoneeseen verrattuna on nopea käynnistys. Kun laitetta ei sammuteta, vaan laitetaan vain näyttöä suojaava näppäimistö kiinni, niin tabletti aukeaa seuraavalla kerralla sekunneissa.

Näistäkin kahdesta esimerkistä näkyy, että tabletin hankkiminen kouluun eli ammattikäyttöön ei voi olla samanlainen heräteostos kuin laitteen hankkiminen arkipäivän some- ja surfailutarpeisiin. Tablettitietokoneet saattaisivat olla yksi varteenotettava suunta. Valinnoillaan koulut ohjaavat tulevaisuutta. Kustannukset ovat myös suuret. Liikenne- ja viestintäministeriö laski vuonna 2010, että peruskouluissa tarvittaisiin tietotekniikkahankintoihin vuosina 2011–2015 noin 400 miljoonaa euroa. Tämä on väkilukuun suhteutettuna samaa kertaluokkaa kuin Britanniassa varatut 600 miljoonaa puntaa vuodessa. Mihin ne rahat käytetään ja mitä ne tuottavat, on yksi tulevaisuutemme kynnyskysymyksiä.

Julkaistu:  Dimensio 2/2014

Lisää eDimensiossa

Mihin matematiikkaa tarvitaan , 16. elokuu 2017 - 9:00
Laskukone vauvan aivoissa , 16. elokuu 2017 - 9:00
Dimensio 4/2017 , 16. elokuu 2017 - 1:00
Dimensio 3/2017 , 23. huhtikuu 2017 - 9:00
Eurajoen vesitornin Foucault’n heiluri , 22. huhtikuu 2017 - 9:00
Historiaa, fysiikkaa ja fysiikan historiaa , 2. huhtikuu 2017 - 9:00
Dimensio 2/2017 , 31. maaliskuu 2017 - 9:00
Erään matematiikan vihaajan tunnustuksia , 2. helmikuu 2017 - 9:00
Dimensio 1/2017 , 26. tammikuu 2017 - 9:00
GeoGebra-täydennyskoulutuksia verkossa , 6. joulukuu 2016 - 9:00
Dimensio 6/2016 , 6. joulukuu 2016 - 9:00
MAOLin syyskoulutuspäivät Oulussa , 26. lokakuu 2016 - 9:00
Taide taittaa matematiikkaa – Osa 2(2) , 26. lokakuu 2016 - 9:00
Lukion tärkein ainevalinta? , 26. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 5/2016 , 26. lokakuu 2016 - 9:00
GeoGebra tänään , 26. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 4/2016 , 24. lokakuu 2016 - 9:00
Taide taittaa matematiikkaa – Osa 1(2) , 22. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 3/2016 , 21. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 2/2016 , 12. lokakuu 2016 - 9:00
Lukion tärkein ainevalinta? , 24. syyskuu 2016 - 9:00
Hattulan silloilta , 8. syyskuu 2016 - 9:00
Lukion fysiikan OPS muutosten edessä , 8. syyskuu 2016 - 9:00
Taikatempuista motivaatiota opiskeluun , 25. elokuu 2016 - 9:00
Super-Ada innostaa IT-alalle , 4. helmikuu 2016 - 9:00
Dimensio 1/2016 , 30. tammikuu 2016 - 8:00