Heikon matematiikan numeron syynä visuaaliset hahmotusvaikeudet?

Kirjoittaja: 

Maija Koivula, FK, erityisopettaja

Kirjoittaja on visuaalisten hahmotusvaikeuksien kartoitus- ja kuntoutusmenetelmä VENNYn kehittäjä. Menetelmä on tulosta yli kahdenkymmenen vuoden taustatutkimuksesta sekä vuosikymmenten intensiivisestä opetustyöstä lasten ja nuorten parissa.

Korjaamattomat visuaaliset hahmotusvaikeudet voivat olla suuri este ja ongelmien aiheuttaja lapsen/nuoren elämässä niin kouluopiskelussa kuin myöhemmin työelämässäkin. Ne saattavat olla pohjimmainen syy monenlaisiin oppimisvaikeuksiin. Myöhemmin ne voivat olla korjaamattomina myös syy yhteiskunnasta syrjäytymiseen. Koska visuaaliset hahmotusvaikeudet ovat kuitenkin yleensä kuntoutettavissa, olisi tämän ongelman hoitamiseen panostettava huomattavasti. VENNY-menetelmän avulla kuntouttava opetus koulussa tai kotona voisi olla merkittävä apu. Jokaisen opettajan olisi tärkeä tuntea asia voidakseen auttaa lasta/nuorta.

 

 

VENNY on visuaalisten hahmotusvaikeuksien kartoitus- ja kuntoutusmenetelmä. Visuaalisella hahmottamisella tarkoitetaan tässä kykyä saada havainnoimalla tarkkaa tietoa itsestä ja ympäröivästä maailmasta, sen erilaisista tilanteista ja kokemuksista. Visuaalinen hahmottaminen on yksinkertaisesti sitä, miten ymmärrämme näkemämme.

Menetelmän kehittäminen lasten oppimisvaikeuksien auttamiseksi on kestänyt jo yli kaksi vuosikymmentä ja yli viidentoista vuoden ajan tiiviissä yhteistyössä konsultoivan asiantuntijatahon HUS:n (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) kanssa vahvana tukijana ja edustajanaan lasten neuro­psykologian erikoispsykologi.

VENNY:n tavoitteena on ennaltaehkäistä mahdollisia korjaamattomien visuaalisten hahmotusvaikeuksien seurannaisilmiönä syntyviä ja ajan mittaan syveneviä ja laajenevia oppimisvaikeuksia. Oppimisvaikeuksista esim. kielen ymmärtämisen ja matematiikan ongelmat saattavat pohjautua visuaalisiin hahmotusvaikeuksiin. Visuaaliset hahmotusvaikeudet ilmenevät opetusmaailmassa mm. seuraavanlaisina ongelmina: taululta jäljentäminen on vaikeaa, varsinkin matematiikan sanallisten tehtävien ymmärtäminen on vaikeata, samoin kaikenlaiset ongelmaratkaisu- ja päättelytehtävät, lukujen sijoittelukin saattaa tuottaa ongelmia, oman kehon tuntemus (törmäilyt), liikunta- ja joukkuepelit sekä yleensä tilan hallinta on ongelmallista, käden taidot, tilannearviointi sekä sijaintiin liittyvät käsitteet ovat vaikeita, ongelmat vuorovaikutustaidoissa sekä niukka kielellinen ilmaisu ovat tavallisia, monimutkaisempien lauserakenteiden ymmärtäminen, kello- ja yleensä aikaan liittyvät käsitteet tuottavat ongelmia.

 

Pähkinä pohdittavaksi:
Opettajat ovat varmastikin Suomessa huipputasoa! Mutta miten matematiikkaa ja kouluopetusta pitäisi muuttaa, jotta matematiikan tulokset edustaisivat taas huippua maailmalla?

 

Visuaalinen hahmottaminen kehittyy vielä varhaislapsuudenkin jälkeen ja sillä on selkeä yhteys yleiseen älylliseen kehitykseen. Visuaaliset hahmottamisongelmat esiintyvät yleensä ensimmäisellä ja toisella luokalla vain visuaalisella puolella, mutta kolmannesta luokasta eli noin yhdeksännestä ikävuodesta eteenpäin ne ilmenevät korjaamattomina ns. Matteus-efektin lailla yhä laajenevina ja syvenevinä ongelmina mm. kielen ymmärtämisen ja sanavaraston puutteina, matemaattisina ongelmina sekä keskittymis- ja tarkkaavaisuusvaikeuksina, sosiaalis-emotionaalisina ongelmina, samoin kuin myös puutteellisina ongelmanratkaisutaitoina.

Kyseessä on hitaasti yleistyvä viive, joka aiheuttaa alentumaa monissa älyllisissä taidoissa. Vaikka testeissä iän mukana lapsen suorituksen raakapisteet nousisivatkin, niin kuitenkin suoritus suhteessa ikätasoon heikkenee.

 

 

Mikäli lapsella/nuorella on visuospatiaalisia hahmotusvaikeuksia, vaikuttavat ne hänen kehitykseensä ja koko elämäänsä. On luonnollista, että visuaalisella havaitsemisella on yhteys sosiaaliseen havaitsemiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Onhan suurin osa ihmisten välisestä viestinnästä sanatonta ilme-elekieltä ja toisaalta kehonkielen tulkintaa.

Tutkijoiden mukaan ei-kielellisiin oppimisvaikeuksiin liittyy pysyviä sosio-emotionaalisia ongelmia noin kymmenennen ikävuoden jälkeen. Ongelmia saattaa olla sosiaalisessa havaitsemisessa sekä arvioinnissa (ilmeet ja eleet ja niiden tulkinta, sekä oma viestintä) että sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Nämä ongelmat saattavat johtaa helposti ahdistuneisuuteen ja erilaisiin vaikeuksiin ihmissuhteissa ja näin ollen monenlaisiin ongelmiin myös opiskelussa. Tämä näkyy usein koulumaailman arkisissa tilanteissa ja kaverisuhteissa tovereiden puutteena tai muutoin ongelmina sosiaalisessa kanssakäymisessä.

Spatiaalinen vaikeus ilmenee lapsen/nuoren kohdalla kielen tasolla kieliopillisten suhteiden ymmärtämisvaikeutena. Ongelmia ilmenee yläkäsitteissä ja myös abstrakteissa merkityksissä. Tämä näkyy opiskelussa niin puhutun kuin luetunkin kielen ymmärtämisvaikeutena sekä myös omassa ilmaisussa. Erityisesti ongelmia ilmenee matemaattisten käsitteiden ja yleensä matemaattisen kielen ymmärtämisessä, sillä onhan matematiikka suhdejärjestelmä ja täynnä käsitteitä oleva kieli, ikään kuin oma kielensä, arkikielen sisällä.

Oppilaan, jolla on visuaalisia hahmotusongelmia, on vaikea orientoitua ympäristössään, hän sekoittaa suunnat, ei pysty erottamaan oikeaa tai vasenta, myös kellon tunteminen ja yleensä ajan hallinta ja hahmottaminen on vaikeaa. Matematiikka oppiaineena aivan erityisesti edellyttää avaruudellisten ja ajallisten suhteiden tajua ja niihin liittyvien käsitteiden ymmärtämistä sekä myös riittävää kielellistä valmiutta. Matematiikassa hahmotushäiriöiselle lapselle tuottavat vaikeuksia niin sanallisten tehtävien ymmärtäminen kuin myös geometrian tehtävät, samoin erilaiset taulukot ja niiden ymmärtäminen.

On siis tärkeää, ettei oppilaan lievempiäkään ongelmia jätetä huomiotta, koska ongelmien taipumus kasaantua tunnetaan hyvin. Oppimisen ongelmat vaarantavat lapsen/nuoren terveen kehityksen ja ovat uhka hänen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnilleen. Pelkkä ongelmien havaitseminen ja tunnistaminenkin vaikuttavat positiivisesti lapsen/nuoren maailmaan.

Kuntouttavan opetuksen tuloksia

Seuraavanlaisia seikkoja on havaittavissa lapsen/nuoren elämässä joko kotona tai oppilaitoksessa tehtyjen säännöllisten kuntouttavien VENNY-harjoitusten tuloksena:


  • matemaattisissa taidoissa tapahtuu selkeää paranemista

  • kielen ymmärtämiseen (kuullun ja luetun) liittyvät taidot paranevat

  • kognitiiviset taidot yleensä oppimisen eri alueilla paranevat

  • oman toiminnan ohjaukseen liittyvät taidot vahvistuvat (sillä monimutkainen visuaalinen prosessointi edellyttää myös etuotsalohkonalueiden toimintaa; näissä tapahtuu myös suunnittelun organisointi, impulssien hillintä ja oman toiminnan arviointi)

  • keskittymis- ja tarkkaavaisuustaidoissa tapahtuu edistymistä

  • sosiaalisissa taidoissa tapahtuu edistymistä

  • koko koulusuoriutuminen paranee

  • oppilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi kohenee

  • myös muistin alue usein vahvistuu visuaalisen puolen korjaantumisen ja harjoitusten myötä

Visuaaliset hahmotustaidot ovat siis vahvassa yhteydessä lapsen/nuoren älyllisten ajattelutaitojen kehittymiseen! Kun visuaaliset hahmotustaidot paranevat ja korjaantuvat, vahvistuvat tämän seurauksena lapsen/nuoren kokonaisvaltaiset kognitiiviset opiskelutaidot ja koulusuoriutuminen sekä samalla myös kaikinpuolinen hyvinvointi. Tästä seuraavalla aukeamalla esimerkkinä M.Liisan taitojen kehittyminen visuaalisten hahmotustaitojen kuntoutuksen myötä (3.–6. lk). Siirryin samaiselle koululle M.Liisan aloitellessa kolmatta luokkaa, jolloin heti aloitimme VENNY-kuntoutuksen pienryhmässä.

Konkreettisten harjoitusten avulla luodaan siis VENNY:ssä pohjaa kieliopin avulla esitettävien suhteiden ymmärtämiselle. Konkreettinen käsin tekeminen seuraa koko ajan yhä vaikeutuvina harjoituksina teoreettisten harjoitusten rinnalla.

 


Esimerkki peilikuvatehtävästä, jossa on sekä konkretia- että teoriatehtävä rinnakkain.

 

Kuntouttava opetus olisi luonnollisesti tehokkainta, jos se painottuisi jo alkuopetukseen ja olisi siis laajempia ongelmia ennalta ehkäisevää, mutta toisaalta selkeästi myös jo mahdollisia olemassa olevia ongelmia korjaavaa. (Myös varhaiskasvatuksen puolella voitaisiin jo tehdä paljon asian eteen.)

Mitä tapahtuu, kun lapsen maailma saa uuden ”järjestelmällisen luonteen”?

Systemaattiset ja vaiheittain etenevät visuaaliset (viivataso=> pintatason= >syvyystaso) hahmotusharjoitukset vahvistavat, mittaavat, luokittavat jne. ympäröivää maailmaa ja sen järjestystä antaen maailmalle järjestelmällisen luonteen.

Harjoitukset:


  • luovat lapsen maailmaan paremman järjestyksen (oikeat suhteet, mitat, muodot, luokat)

  • opettavat lasta ikään kuin tunnistamaan ja tuntemaan ”liikennemerkit” ja ”liikennevalot” ja niiden noudattamiseen liittyvät säännöt (simultaanisynteesin vahvistuessa, keskittymisen ja tarkkaavaisuuden sekä oman toiminnan ohjauksen parantuessa, luetun, kuullun, nähdyn ymmärtämisen lisääntyessä jne.)

  • vahvistavat oman minän ja ympäröivän maailman sekä näiden keskinäisen suhteen hallintaa

  • lisäävät elämän hallinnan tunnetta, koska maailma saa yhä jäsentyneemmän ja järjestäytyneemmän luonteen

  • parantavat lapsen kognitiivista suoriutumista monissa kouluaineissa ja monilla eri oppimisen alueilla

  • vahvistavat lapsen itsetuntoa ja emotionaalista hyvinvointia

  • parantavat lapsen sosiaalista vuorovaikutusta ja kanssakäymistä

  • parantavat lapsen ja hänen läheistensä kokonaisvaltaista hyvinvointia

  • vahvistavat oppilaan yleistä loogista päättelyä ja ongelmaratkaisukykyä, koska visuaalisilla hahmotustaidoilla on selkeä yhteys yleiseen älylliseen ajatteluun

Nuorten kehitysriskejä koskevien tutkimusten mukaan kouluepäonnistuminen on kaikkein voimakkaimmin yhteydessä myöhempään heikkoon sosiaaliseen selviytymiseen ja mielenterveysongelmiin. Epäonnistuminen on yhteydessä koulutusuran katkeamiseen, epäsosiaaliseen kehitykseen, päihteiden ja huumeiden väärinkäyttöön, työttömyysuhkaan ja moneen muuhunkin ongelmaan. Psykologisista seuraamuksista selvimmin on havaittu heikko itsetunto ja masentuneisuus. Merkittävää on, että syrjäytyminen voi alkaa jo koulun aloitusvaiheessa osaamattomuudesta. Jos lapsen/nuoren tilannetta ei ymmärretä, oppimisen vaikeudet uhkaavat lapsen/nuoren tulevaisuutta vaikuttamalla mm. hänen omanarvontuntonsa muodostumiseen.

Resurssien yhä vähetessä edellytetäänkin kouluilta uudenlaisia taitoja oppimisvaikeuslasten ja -nuorten ohjaamiseksi ja auttamiseksi.

Kyse on lapsen/nuoren kohdalla korjaamattomana hänen koko tulevaa elämäänsä merkittävästi vaikeuttavasta ja syrjäytymisriskiäkin aiheuttavasta ongelmasta. Sen hoitamiseen ja korjaamiseen on kuitenkin nyt auttamiskeino, jonka saattaminen kaikkien visuaalisista hahmotusvaikeuksista kärsivien lasten ja nuorten avuksi, on menetelmän tärkein tavoite.

 

 

Lisätietoa:

Opetusministeriö on tukenut VENNY-menetelmän kartoitusosion kehittämistä KELPO-hankkeessa vuosina 2008 – 2010.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) on tukenut VENNY:n kehittämistä yli viidentoista vuoden ajan konsultoivana asiantuntijanaan lasten neuropsykologian erikoispsykologi.

Keksintösäätiö on tukenut VENNY:ä uutena suomalaisena innovaationa elokuusta 2012.

Henry Fordin Säätiö on tukenut keväästä 2015 VENNY:n edelleen kehittämistä.

VENNY 1 on ilmaiseksi ladattava kartoitusmenetelmä, jonka opettaja/ ohjaaja tai vanhempi voi ohjeiden mukaan tehdä lapselle. http://www.venny.fi/tuotteet

 

[Julkaistu: Dimensio 2/2016]

Lisää eDimensiossa

Dimensio 3/2017 , 23. huhtikuu 2017 - 13:51
Eurajoen vesitornin Foucault’n heiluri , 22. huhtikuu 2017 - 9:42
Historiaa, fysiikkaa ja fysiikan historiaa , 2. huhtikuu 2017 - 21:18
Dimensio 2/2017 , 31. maaliskuu 2017 - 21:37
Erään matematiikan vihaajan tunnustuksia , 2. helmikuu 2017 - 22:35
Dimensio 1/2017 , 26. tammikuu 2017 - 12:57
GeoGebra-täydennyskoulutuksia verkossa , 6. joulukuu 2016 - 16:28
Dimensio 6/2016 , 6. joulukuu 2016 - 16:20
GeoGebra tänään , 26. lokakuu 2016 - 20:22
MAOLin syyskoulutuspäivät Oulussa , 26. lokakuu 2016 - 19:59
Dimensio 5/2016 , 26. lokakuu 2016 - 19:30
Lukion tärkein ainevalinta? , 26. lokakuu 2016 - 18:41
Taide taittaa matematiikkaa – Osa 2(2) , 26. lokakuu 2016 - 13:42
Dimensio 4/2016 , 24. lokakuu 2016 - 16:34
Taide taittaa matematiikkaa – Osa 1(2) , 22. lokakuu 2016 - 12:42
Dimensio 3/2016 , 21. lokakuu 2016 - 21:37
Dimensio 2/2016 , 12. lokakuu 2016 - 19:51
Lukion tärkein ainevalinta? , 24. syyskuu 2016 - 9:00
Hattulan silloilta , 8. syyskuu 2016 - 22:58
Naiset ja teknologia tarvitsevat toisiaan , 8. syyskuu 2016 - 22:34
Lukion fysiikan OPS muutosten edessä , 8. syyskuu 2016 - 19:49
Taikatempuista motivaatiota opiskeluun , 25. elokuu 2016 - 20:31
Super-Ada innostaa IT-alalle , 4. helmikuu 2016 - 9:00
Dimensio 1/2016 , 30. tammikuu 2016 - 8:00
Dimensio 6/2015 , 2. joulukuu 2015 - 8:00
Minun MAOL:ini , 23. marraskuu 2015 - 9:00
Dimensio 5/2015 , 15. marraskuu 2015 - 9:00