Dimensio 5/2014 ilmestynyt

Pääkirjoitus

Sähköistyminen etenee

Yhteiskunta kehittyy. Varsinkinkin lukioissa ja ammattikouluissa aletaan siirtyy kohti sähköisiä oppimateriaaleja. Oppikirjat ovat osin jo siirtyneet myös sähköiseen muotoon, ja opetusalustat ovat verkossa. Ilmeisesti suosituin digi-kirja opiskelijoiden ja opettajien keskuudessa on digi-MAOL, lukion käytetyimmän kirjan sähköinen versio. Sähköistymisessä on hyviä puolia. Se voi olla parhaimmillaan näppärää, nopeaa ja työskentelyä helpottavaa. Pahimmillaan se voi olla vaivalloista, monimutkaista, takkuista ja monessakin mielessä päänsärkyä aiheuttavaa.

Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) on vienyt ylioppilaskokeiden sähköistymistä vauhdilla eteenpäin. Sähköistäminen muuttaa sekä kokeen luonnetta että tehtävämuotoja. Ylioppilastutkinnon sähköistyminen on herättänyt paljon keskustelua. Järjestelmän toimivuus kouluilla ja tietoturva ovat huolenaiheita. Sähköistyminen vaatii kokonaan uudenlaista opetussisällön ja tekniikan yhdistämistä. Tietokoneen käyttö opetuksessa vaatii yhteistyötä ja osaamisen jakamista opettajien kesken aiemman yksintekemisen sijaan.

Koetiloina ylioppilaskirjoituksissa perinteisesti ovat olleet liikunta- ja juhlasalit, jonne ei rakentamisvaiheessa ole juuri pistorasioita sijoiteltu verkkoyhteyksistä puhumattakaan. Tilojen sähköistäminen ja verkottaminen tuo koulutuksen järjestäjille omat haasteensa. Useimmat luokkatilatkin ovat sähköisille kurssikokeille sekä työskentelylle ongelmallisia: Kytkettäessä luokallinen kannettavia jatkojohdoilla opetustilan nykyiseen sähköverkkoon, huomataan sulakkeiden paukkuvan. Nyt viimeistään on kouluissa aloitettava sähkösuunnitelmien tekeminen ja toteuttaminen.

Koko elämänsä tietokoneiden parissa eläneet 16-vuotiaat suhtautuivat varauksella siihen, että opiskelu tapahtuisi ruudulta lukemalla ja koneen muistiin kirjoittaen. Nuoret usein kokevat laitteiden olevan vain huvi- ei hyötykäyttöön tarkoitettuja. Työelämän vaatimia taitoja täytyy oppia jo koulussa. Uusista laitteista huolimatta, oppiminen ja ymmärtäminen tapahtuvat edelleen enimmäkseen opettajan ja opiskelijan keskinäisessä vuorovaikutuksessa.

Perinteisen lukio-instituution näkökulmasta ylioppilastutkinnon sähköistyminen on suuri kulttuurinen muutos. Lukiokoulutuksen pitää tuottaa lukiolaisille nykypäivän mukaiset opiskelutaidot. Nyt on rohkeasti otettava oppituntien apuvälineiksi opiskelijoiden kädenjatkeet eli heidän puhelimensa, laskinsovellusten käyttöä täytyy kokeilla tietokoneilla ja on mietittävä miten siirrän matemaattisen esityksen eri laitteista tehtävänannon ratkaisuksi ensin kotitehtävissä ja sitten kokeessa.

Ongelmia voi tuoda myös raha. Eivät sähköiset laitteet luokkaan itsestään ilmesty. Kouluilla ei luulisi jatkossa olevan varaa ostaa opiskelijoille omia laitteita, joten niiden pakkohankinta uhkaa tasa-arvoista oppimista. Koulutuksen on oltava mahdollista Suomessa kaikista sosioekonomisista taustoista tuleville. Onneksi kannettavien tietokoneiden hinnat eivät ole korkeat ja laitteiden kierrättämisellä kustannuksia on pienennettävissä. Opettajien täydennyskoulutus riippuu myös pitkälti kuntatalouden tilanteesta. Useimmat kunnat taitavat valitettavasti nyt leikata opetuksen määrärahoja, kun pitäisi miettiä tulevaisuutta. Sähköistyminen ei ole vielä ongelma yo-kirjoitusten kannalta mutta kouluissa on osattava opettaa sähköistymisen edellyttämien vaatimusten mukaan jo ennen syksyä 2016.

Pasi Konttinen, Dimension päätoimittaja

 

Sisällys 

5    Pääkirjoitus, Pasi Konttinen

6    Seinäjoen syyskoulutuspäivien ja MAOL – Etelä-Pohjanmaan 80-vuotisen toiminnan juhlaa

8    Yläkoulun ja yritysten välinen yhteistyö toimii, Hannu Naumanen ja Tuija Lukin

11   Näkymätön näkyväksi – Lisäketodellisuus oppimisen apuvälineenä, Timo Suvanto

16   Koulumatematiikan oleellisia kohtia terveys- ja hoitoalan näkökulmasta, Jani Hannula

19   Muuramen yläkoululaisten video voitti Euroopan laajuisen nanoteknologiakilpailun, Jukka Rahkonen ja Marjaana Myllylä

21   Matematiikkaolympialaiset Afrikassa, Matti Lehtinen

24   Kansainväliset fysiikkaolympialaiset Kazakstanissa, Fysiikan olympiavalmennusryhmä

28    Laskennallisen tieteen sisältöjä opetukseen, Sanna Mönkölä

31   eDimensio, Marja Happonen

32   Tuulen havannointi Doppler lidarverkostolla, Anne Hirsikko ja Ville Vakkari

36   Vuorovaikutuskaavion käyttö voimakäsitteen opetuksessa, Asko Mäkynen

41   Newtonin toinen laki ja probleeman ratkaisu, Oiva Utriainen

50   LUMA toimijan mietteitä, Marjo Nuuttila

54   LUMA-aineiden opettajia ja opetuksen tutkijoita koolla Oulussa, Riikka Palkki

56   Piin desimaalien visualisointia, Hannu Korhonen

59   Dimension demonurkka: – Yksinkertainen pietsotykki, Kalle V.h.‑Heikkil.

64   Kirjallisuutta: Matemaatikon elämä

65   Vuoden opettaja, Eero Ijäs

67   Pulmasivu (Pulmasivu ja ratkaisut)

Dimensio on MAOL:n painettu lehti. Dimensiot ovat luettavissa sähköisinä näköispainoksina jäsenille www.maol.fi sivustolle kirjautumisen jälkeen. eDimensio on kaikille avoin ja eDimensiossa julkaistaa jokaisesta Dimensiosta muutamia artikkeleita ja lisäksi ajankohtaisia asioita vuoden varrelta.

 

 

Tags: 

Lisää eDimensiossa

Mihin matematiikkaa tarvitaan , 16. elokuu 2017 - 9:00
Laskukone vauvan aivoissa , 16. elokuu 2017 - 9:00
Dimensio 4/2017 , 16. elokuu 2017 - 1:00
Dimensio 3/2017 , 23. huhtikuu 2017 - 9:00
Eurajoen vesitornin Foucault’n heiluri , 22. huhtikuu 2017 - 9:00
Historiaa, fysiikkaa ja fysiikan historiaa , 2. huhtikuu 2017 - 9:00
Dimensio 2/2017 , 31. maaliskuu 2017 - 9:00
Erään matematiikan vihaajan tunnustuksia , 2. helmikuu 2017 - 9:00
Dimensio 1/2017 , 26. tammikuu 2017 - 9:00
GeoGebra-täydennyskoulutuksia verkossa , 6. joulukuu 2016 - 9:00
Dimensio 6/2016 , 6. joulukuu 2016 - 9:00
MAOLin syyskoulutuspäivät Oulussa , 26. lokakuu 2016 - 9:00
Taide taittaa matematiikkaa – Osa 2(2) , 26. lokakuu 2016 - 9:00
Lukion tärkein ainevalinta? , 26. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 5/2016 , 26. lokakuu 2016 - 9:00
GeoGebra tänään , 26. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 4/2016 , 24. lokakuu 2016 - 9:00
Taide taittaa matematiikkaa – Osa 1(2) , 22. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 3/2016 , 21. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 2/2016 , 12. lokakuu 2016 - 9:00
Lukion tärkein ainevalinta? , 24. syyskuu 2016 - 9:00
Hattulan silloilta , 8. syyskuu 2016 - 9:00
Lukion fysiikan OPS muutosten edessä , 8. syyskuu 2016 - 9:00
Taikatempuista motivaatiota opiskeluun , 25. elokuu 2016 - 9:00
Super-Ada innostaa IT-alalle , 4. helmikuu 2016 - 9:00
Dimensio 1/2016 , 30. tammikuu 2016 - 8:00