Pääkirjoitus:

Tavoitteita, unelmia ja mahdollisuuksia – suuntana hyvä tulevaisuus

Miksi minun pitäisi opiskella ja ymmärtää matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa tai tietotekniikkaa? Mitä valinnaisia oppiaineita ja kursseja minun tulisi valita, jotta omat haaveeni ja tavoitteeni toteutuisivat? Mikä minusta tulee isona ja millaista työtä haluan tehdä tulevaisuudessa? Mikä on seuraava askel oppimispolullani?

Nämä ovat kaikki vahvoja kysymyksiä, jotka pyörivät jokaisen oppilaan ja opiskelijan ajatuksissa ainakin joskus. Nämä ovat myös kysymyksiä, joihin on vaikeaa antaa suoraa vastausta tuntematta henkilön taipumuksia, vahvuuksia ja omia kiinnostuksen kohteita. Opettajan työnkuvaan kuuluu luonnostaan oppilaan kasvun ja kehityksen tukeminen, oppimistavoitteiden ohjaus ja niiden suuntaan oppimisen tukeminen. Opiskelijan valintojen ja päätösten tukemiseksi on erityisen tärkeää, että matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajat osaavat kertoa näiden aineiden merkityksestä arjen ja yhteiskunnan lisäksi myös jatko-opinnoissa ja työelämässä.

Jokainen oppija asettaa omat tavoitteensa ja rakentaa omat unelmansa niiden tietojen ja kokemusten pohjalle, joita on kerryttänyt elämänsä aikana. Ja koska nuorilla ei ole kokemusta seuraavan asteen koulutuksesta tai työelämän kaikista mahdollisuuksista jää paljon tämän tiedon välittämisestä opettajille, vanhemmille, tutuille, kavereille, tv-sarjoille sekä median välittämien mielikuvien varaan. TV-sarjat ja media usein strereotypisoivat ja idealisoivat eri ammattikuntia jättäen useita tehtävänkuvia kokonaan sivuun, joten luottaisin tässä asiassa enemmän asiantunteviin aineenopettajiin, joilla on oman tieteenalansa ymmärrys ja laaja-alainen tietämys alansa monipuolisista tehtävänkuvista. Tähän Dimension numeroon on koottu useita artikkeleita, jotka tarjoavat tietoa ja tukea opinto-ohjaajan rinnalla toimimiseen nuorten tavoitteiden ja mahdollisuuksien puntaroinnissa.

Pitkän aikavälin tavoitteiden ja unelmien lisäksi tarvitsemme myös pienempiä tavoitteita ja välietappeja. Usein oppilaiden välitavoitteita ovat jonkin yksittäisen asiakokonaisuuden oppiminen tai yksittäisen kurssin arvosana. Matematiikassa ja luonnontieteissä arvosanatavoitteen rinnalle tulisi saada yhä vahvemmin konkreettisia osaamisalueita ja oppimistavoitteita. Ei riitä, että tavoittelee kasia, jos sen saavuttaa mekaanisella tekemisellä tai ulkoaoppimisella. Tavoitteiden tulee tähdätä yhä vahvemmin ymmärtämiseen, soveltamiseen, tehtävien analysoimiseen ja opitun tiedon hyödyntämiseen yhä uusissa tehtävätyypeissä. Tämä vaatii oppilailta hyvää käsitteenmuodostusta sekä matemaattisten käsitteiden, lauseiden ja lauserakenteiden hallintaa. Matematiikka ja luonnontieteet eivät voi olla mekaanista ”drillausta” vailla ymmärrystä. Tietoteknologiaa on syytetty usein tuon ymmärtämisen tuhoamisesta, mutta oikein hyödynnettynä teknologia myös tukee oppimista ja havainnollistaa matemaattisia käsitteitä syventäen opiskelijan ymmärrystä aiheesta. Kaikkea ei tarvitse laskea laskinohjelmistoilla, mutta ohjelmistojen hyödyntäminen oppimisen tukena voi havainnollistaa ja tehostaa ymmärryksen soveltamista yhä monipuolisempiin tehtävätyyppeihin. Seuraavassa Dimensiossa on kohdennettu artikkeleita tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksiin ja haasteisiin matematiikan, fysiikan ja kemian opetuksen tukena.

Asetetaan itsellemme omat oppimistavoitteemme tulevalle lukuvuodelle. Kehitytään yhdessä opettajina ja tuetaan oppilaitamme ja opiskelijoitamme heidän tavoitteidensa asettamisessa ja saavuttamisessa, jotta heillä olisi yhä enemmän mahdollisuuksia – suuntana hyvä tulevaisuus.

Hyvää lukuvuotta 2016-2017!

Sisällys

5     Pääkirjoitus, Marja Tamm

6     Luonnontieteen projekti Länsi-Uudenmaan lukioissa, Kristiina Arhippainen

10   Hattulan silloilta, Jukka O. Mattila

11   Kemia mahdollistaa kestävän tulevaisuuden, Anni Siltanen

12   Insinöörin arki – Elämää matematiikan varjossa, Esa Romppainen

15   Kuinka maailma sähköistettiin? – Hupifysiikasta yhteiskunnan energianlähteeksi, Kirsi Gimishanov

18   Kansallinen matematiikan oppimistulosten arviointi 2015, Hannu Korhonen

21   Lukion tärkein ainevalinta?, Jouni Pursiainen, Jarmo Rusanen ja Sauli Partanen

25   Ohjelmoinnin opettamiseen materiaalia ja koulutusta, Tuula Havonen ja Tiina Partanen

26   Taide taittaa matematiikkaa – Osa 2(2), Kirsi Peltonen

32   Tutkamittauksilla tietoa Maan ilmakehän ja avaruuden rajakerroksesta, Kirsti Kauristie

36   Tekemisen meininkiä, Katariina Rönnqvist

38   Kestävä kehitys on LUMA-aineita yhdistävä vetovoimatekijä, Marianne Juntunen

42   Rakennusalan DI hallitsee matematiikkaa laajasti, mutta pärjää arjessa perusmatematiikalla, Emmi Lampinen ja Liisa Oksanen

45   MatCup ja NMCC 2016, Sampsa Kurvinen ja Johannes Aaltonen

49   MAL julkaisee matematiikkatarinoita, Raimo Voutilainen

51   Kiitos opettajani – matematiikka on mahdollisuus!, Pirjo Silius-Miettinen

53   Matematiikkaa kaikille!, Juulia Lahdenperä ja Rami Luisto

57   Siivouskemia muuttaa puhtauspalvelualan käytänteitä, Tuula Suontamo

61   Vuoden opettaja,  Raimo Huhtala

65   Matematiikan pulmasivu (Pulmasivu ja ratkaisut)

66   Fysiikan pulmasivu (Pulmasivu ja ratkaisut)

67   Kemian pulmasivu (Pulmasivu ja ratkaisut)

Dimensio on MAOL:n painettu lehti. Dimensiot ovat luettavissa sähköisinä näköispainoksina jäsenille www.maol.fi sivustolle kirjautumisen jälkeen. eDimensio on kaikille avoin verkkojulkaisu, jossa julkaistaan Dimension artikkeleita sekä ajankohtaisia asioita vuosien varrelta.