Dimensio 3/2017

Pääkirjoitus:

Tavoitteet ohjaavat opetusta, oppimista ja arviointia

Arviointi on herättänyt viime aikoina paljon keskustelua, ylioppilastutkinto digitalisoituu, PISA on jo digitaalinen, opetussuunnitelmanperusteissa arvioinnin painopiste siirtyy sisällöistä tavoitteiden suuntaan, korkeakoulujen pääsykokeista halutaan eroon ja kansalliset pitkittäisarvioinnit kertovat karua kieltä arvioinnin suhteellisuudesta. Mutta mitä kaikkea arvioinnin kentällä tapahtuu? Mihin suuntaan uudet opetussuunnitelmat ja monet muutokset arviointikulttuuriamme ohjaavat?

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) arviointi pohjautuu tavoitteiden arviointiin ja tavoitteet nojautuvat tiettyihin sisältöalueisiin, joiden kautta tavoitteisiin tulisi päästä. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet voi nekin tulkita tavoitteiksi ja sisältöjen kytkeminen niihin on luontevaa uuden opetussuunnitelman joustavan rakenteen ansiosta. Käytännössä tavoitepohjainen arviointi asettaa arvioinnin monipuolisuudelle selkeitä vaatimuksia.

Suhteellisesta arvioinnista on normitasolla luovuttu jo aiemmissa perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelman perusteissa. Kansallisen koulutuksen arviointikeskus KARVI:n tuore matematiikan osaamisen pitkittäistutkimus kertoi kuitenkin erittäin suuresta hajonnasta oppilaiden arvosanoissa ja osaamisessa. Perusopetuksessa kriteerit arvosanalle 8 antavat periaatteessa mahdollisuuden skaalata päättöarvosanoja suhteessa OPS:iin eikä oppilaan luokkakavereihin, mutta kriteereiden tulkinta on haastavaa. Päättöarvosanan ei perusopetuksessa, eikä lukiossa tulisi olla aiempien arvosanojen keskiarvo, vaan peilata oppilaan sen hetkistä osaamista.

Lukion opetussuunnitelman perusteissa arviointi perustuu tavoitteiden ja sisältöjen arvioimiselle ja iso muutos on yleisessä osassa, oppiainekohtaisissa osuuksissa ja kurssikohtaisissa osuuksissa tavoitteiden sisältämät tieto- ja viestintäteknologian osaamistavoitteet. Arvioitaessa opiskelijoita herääkin kysymys ovatko nämä tieto- ja viestintäteknologian taidot osa arvioitavia taitoja, kun ne ovat OPS:n tavoitteissa niin selkeästi mainittu ja miten näitä tavoitteita voi mitata. Onko esimerkiksi molekyylimallinnusohjelmistojen hallinta osa kemian osaamista, jos niillä voi ratkaista tehtäviä sellaisilla tavoilla, joita ei kynällä ja paperilla pysty tekemään?

Arviointi sanana viittaa puheessa varsin usein vain arvosanan antamiseen liittyvään summatiiviseen arviointiin, mutta opetussuunnitelmat ja perusopetus- ja lukiolaki käsittävät arvioinnin paljon laajempana asiana. Oppilaan oppimisen tukeminen ja itsearviointitaitojen kehittäminen ovat olennainen osa arviointia ja arviointi lähtee jo toimivasta tuntivuorovaikutuksesta, jossa opettaja käyttää arviointiosaamistaan oppilaan oppimisen tukemiseen. Tutustu artikkeliin "Kuuntele, tulkitse, tue – oppimisprosessin arviointi ja edistäminen luokkahuonevuorovaikutuksessa". Artikkelissa Jyväskylän yliopiston tutkijat avaavat formatiivisen arvioinnin keinoja opettajan arjessa.

Itsearviointia ja vertaisarviointia teettää vain osa opettajista ja osa ajattelee oppilaiden tietävän kyllä osaavatko vai eivätkö osaa koenumeroiden ja tehtävien tekemisen perusteella. Itsearvioinnin tukeminen ja ohjaaminen on kuitenkin tärkeää, jotta oppilaat oppisivat hahmottamaan asetettujen tavoitteiden ja oman oppimisprosessinsa suuntaa ja vaiheita yhä paremmin. "Kuka saa tuntea matematiikan oppimisen ilon?" jutussa Laura Tuohilampi avaa arvioinnin ja oppimisen välistä yhteyttä myös siitä näkökulmasta miltä arviointi tuntuu ja miten se vaikuttaa oppijan omiin tavoitteisiin.

Arviointi vaikuttaa oppimiseen, opiskeluun ja motivaatioon, usein myös uratavoitteisiin ja haaveisiin. Tuetaan oppilaita ja opiskelijoita asettamaan omat tavoitteensa opetussuunnitelman kanssa linjaan, pääsemään tavoitteisiinsa ja arvioidaan oppimista ja osaamista, jotta jokainen oppija ymmärtää myös itse mitä osaa ja mitä on tavoitteena oppia.

Käytetään arviointia tavoitteellisen oppimisen tukena ja kehitytään yhdessä!

 

 
  Marja Tamm
  Päätoimittaja
  Dimensio
  marja.tamm@maol.fi

 

 


Sisällys

5   Pääkirjoitus, Marja Tamm

7   Valmistautuminen digitaaliseen matematiikan ylioppilaskokeeseen, Thomas Vikberg

10  MAOL Lapin kerho ja LUMA-keskus Lappi: Yhteisvoimin opettajia kouluttamassa, Anna-Maija Partanen

14  Kuuntele, tulkitse, tue – oppimisprosessin arviointi ja edistäminen luokkahuonevuorovaikutuksessa, Pasi Nieminen, Markus Hähkiöniemi ja Jouni Viiri

19  Matematiikan taitojen testausta monivalinnoilla, Pekka Vienonen

23  Mitä kuvasta saa katsoa?, Hannu Mäkiö

26  Kuka saa tuntea matematiikan ilon?, Laura Tuohilampi

29  Matemaattisten aiheiden ongelma opetussuunnitelmassa, Vadim Kulikov

33  Innostavaa ohjelmointia peruskoulun luokille 7–9, Jarmo Hurri

36  CERNin data käyttöön opettajien täydennyskoulutuksessa, Taina Makkonen

40  Räjähtävää ilmakehätutkimusta fysiikan työkurssilla, Otso Huuska

44  Tutkimisen taidot lukion kemian opetussuunnitelman perusteissa, osa 2: Ihmisen ja elinympäristön kemiaa (KE2) ja spektroskopia, Nelly Heiskanen, Veli-Matti Vesterinen ja Ari Myllyviita

49  Minäkö ilmastokasvattaja?, Pinja Sipari

51  Karanneen neutronin metsästäjä, Jussi Kumpula

54  Eeva-Liisa Niemisen haastattelu: Kiinnostus on kehittyvä ominaisuus – tutkimus oppilaiden haastatteluiden pohjalta, Pirkko Kärnä

58  Suomen satavuotisjuhla: Kevätretki Kansallisteatteriin, Elena Vyskubova

60  Kirjallisuutta: Ympäristöoppia opettamaan

61  Vuoden opettaja, Suvi Aspholm

64  Maaritin peruskoulu­nurkka: Tikuista tilavuusasiaa, Maarit Rossi

65  Matematiikan pulmasivu (Pulmasivu ja ratkaisut)

66  Fysiikan pulmasivu (Pulmasivu ja ratkaisut)

67  Kemian pulmasivu (Pulmasivu ja ratkaisut)

 

Dimensio on MAOL:n painettu lehti. Dimensiot ovat luettavissa sähköisinä näköispainoksina vain MAOLin jäsenille www.maol.fi sivustolle kirjautumisen jälkeen. eDimensio on kaikille avoin verkkojulkaisu, jossa julkaistaan Dimension artikkeleita sekä ajankohtaisia asioita vuosien varrelta.

 

Lisää eDimensiossa

Vuoden 2017 opettaja: Vesi, wasser, eau, voda , 19. marraskuu 2017 - 9:57
Dimensio 6/2017 , 19. marraskuu 2017 - 9:01
Opettaja artikkelin kirjoittajana , 16. marraskuu 2017 - 9:36
Dimensio 5/2017 , 29. lokakuu 2017 - 9:16
Mihin matematiikkaa tarvitaan , 16. elokuu 2017 - 9:00
Laskukone vauvan aivoissa , 16. elokuu 2017 - 9:00
Dimensio 4/2017 , 16. elokuu 2017 - 1:00
Dimensio 3/2017 , 23. huhtikuu 2017 - 9:00
Eurajoen vesitornin Foucault’n heiluri , 22. huhtikuu 2017 - 9:00
Historiaa, fysiikkaa ja fysiikan historiaa , 2. huhtikuu 2017 - 9:00
Dimensio 2/2017 , 31. maaliskuu 2017 - 9:00
Erään matematiikan vihaajan tunnustuksia , 2. helmikuu 2017 - 9:00
Dimensio 1/2017 , 26. tammikuu 2017 - 9:00
GeoGebra-täydennyskoulutuksia verkossa , 6. joulukuu 2016 - 9:00
Dimensio 6/2016 , 6. joulukuu 2016 - 9:00
Taide taittaa matematiikkaa – Osa 2(2) , 26. lokakuu 2016 - 9:00
Lukion tärkein ainevalinta? , 26. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 5/2016 , 26. lokakuu 2016 - 9:00
GeoGebra tänään , 26. lokakuu 2016 - 9:00
MAOLin syyskoulutuspäivät Oulussa , 26. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 4/2016 , 24. lokakuu 2016 - 9:00
Taide taittaa matematiikkaa – Osa 1(2) , 22. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 3/2016 , 21. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 2/2016 , 12. lokakuu 2016 - 9:00
Lukion tärkein ainevalinta? , 24. syyskuu 2016 - 9:00
Hattulan silloilta , 8. syyskuu 2016 - 9:00