Dimensio 2/2016

Pääkirjoitus:

Tiede kehittyy ja korjaa itseään jatkuvasti –”tiede on oppivaa”

Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu peruskoulujen uudet oppimisympäristöt, oppimisen digitalisoiminen ja uusi pedagogiikka. Tavoitteet on asetettu korkealle ja pääasialliset keinot ovat pedagoginen vapaus, kokeilukulttuurin kehittäminen sekä opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen kehittäminen. Jokaiselle opettajalle halutaan tarjota omaa lähtötasoaan vastaavaa täydennyskoulutusta ja jokaiselle opiskelijalle oppimisympäristö, jossa oppimisesta muodostuu elinikäinen prosessi.

Lukioiden uudistamiseen tarjotaan nyt reaali­aineiden korimallia, jossa opiskelijat voivat jättää osan reaaliaineista kokonaan lukematta. Esimerkiksi fysiikan ja kemian tunteja ei olisi enää pakko järjestää niissä lukioissa, joissa osallistujia kurssille ei olisi tarpeeksi. Toisaalta opiskelija saa keskittyä itselleen tärkeimpiin oppiaineisiin, jos ne vaan saadaan toteutumaan. Haaste tulee monessa lukiossa käytännönjärjestelyissä, toimivan kurssitarjottimien suunnittelussa ja toteutumisessa. Voiko kurssitarjottimen valinnaisuuden lisääntyminen viedä myös mahdollisuudet jonkun oppiaineen lukemiseen ja onko mahdollisuus poisvalintaan uhka yleissivistykselle?

Koulujärjestelmän muutokset ovat perinteisesti olleet hitaita, mutta nyt uudistuksia ajetaan kuitenkin useasta suunnasta sellaisella tahdilla, että jotain todella suurta olettaisi tapahtuvan. Oppimateriaalit kehittyvät ja muuttuvat varsin maltillisesti kohti uutta opetussuunnitelmaa, ”uusia” oppimisympäristöjä on käytetty jo vuosia ja digitalisaatiosta on puhuttu vuosikymmeniä. Vahva perusosaaminen on myös tulevaisuudessa valtti, jota tarvitaan etenkin matematiikassa ja luonnontieteissä. Perusosaamisen käsite laajentuu jatkuvasti yhteiskunnallisen kehityksen mukana ja tarvitsemme aiempaa enemmän myös osaamista digitaalisuuteen ja yhteistyöhön sekä varmuutta uusien haasteiden kohtaamiseen.

Tieteellinen tieto lisääntyy ja tiede kehittyy ja korjaa itseään kiihtyvällä vauhdilla eteenpäin. Tutustu tämän lehden artikkeliin ”Yleinen suhteellisuusteoria sata vuotta”. Artikkelissa teoreettisen fysiikan dosentti Syksy Räsänen avaa fysiikan tutkimuksen historiaa ja kehitysvaiheita viimeisen sadan vuoden ajalta. Fysiikan huippututkimus on tehnyt jälleen suuren läpimurron, kun gravitaatioaallot havaittiin helmikuussa 2016. Läpimurto mahdollistaa yhä uusien tutkimuksellisten aluevaltausten tekemisen ja maailmankaikkeuden tutkimisen uusilla menetelmillä.

Tieteellisen tiedon epävarmuus voi tuntua pelottavalta, eikä kaikkiin kysymyksiin ole vielä vastauksia. Etenkin kemiassa ja fysiikassa tiedon empiirinen luonne on aina läsnä. Tiede eroaa kuitenkin merkittävästi huuhaasta ja tämä ero on myös oppilaiden opittavissa. Miten tunnistaa tieteen hyväksymät teoriat ja tutkimukset? Mihin uskoa, kun ajankohtaisohjelmassa väitellään rokotteista tai geenimanipulaatiosta tutkimustietoon ja kokemustietoon nojautuen. Opetuksen tulee tukea tieteellisten prosessien ymmärtämistä ja tiedon arvioinnin taitoja.

Huippututkimukseen tutustuminen kannattaa, jotta opiskelija saa käsityksen siitä, miten se vaikuttaa yhteiskuntaamme. Ymmärrys tiedonrakenteista myös koulussa opittua tietoa tarkemmille tasoille voi motivoida lahjakkaita oppilaita luonnontieteellisen tutkimuksen pariin ja saada heikommatkin oppilaat arvostamaan tieteen läpimurtoja osana yhteiskunnan kehittymistä.

Ongelmanratkaisutaitoja, kriittistä ajattelutaitoa ja oppimaan oppimisen taitoja tarvitaan tieteissä ja yhteiskunnassa yhä enemmän. Kestävän kehityksen haasteet ja uudenlaisten yhteiskuntarakenteiden kehittäminen ovat tämän päivän lasten ja nuorten ratkottavissa ja päätettävissä. Opetetaan heille taitoa tarttua asioihin, selvittää asioiden taustoja ja tehdä tietoon perustuvia päätelmiä ja johtopäätöksiä. Jaetaan oma innostuksemme elinikäiseen oppimiseen ja opitaan yhdessä!

 
  Marja Tamm
  Päätoimittaja
  Dimensio
  marja.tamm@maol.fi

 

 


Sisällys

5    Pääkirjoitus, Marja Tamm

7     Neljän tieteen kisat,  Antti Laaksonen, Ursula Ahvenisto, Kimmo Järvinen, Kerkko Luosto ja Anastasia Vlasova

13  Yleinen suhteellisuusteoria 100 vuotta, Syksy Räsänen

18   Hattulan silloilta: “30 vuotta ”siltoja”,  Jukka O. Mattila

19  Bridges-kokous yhdistää tiedettä ja taidetta, Kristóf Fenyvesi ja Osmo Pekonen

23  Heikon matematiikan numeron syynä visuaaliset hahmotusvaikeudet?, Maija Koivula

29  Matikkaa virtuaalikerhossa, Emma Karjalainen ja Jenni Räsänen

32   OAJ selvitti askelmerkit digiloikkaan , Lauri Kurvonen

34  Tieto- ja viestintätekniikka kemian opetuksessa – Osa 2 (2),  Ari Myllyviita

39   Valintojen valttikortit - Lukion oppiaineet Oulun yliopiston valintaperusteissa,  Jouni Pursiainen

43  MAOL–MAL matematiikka-aiheisen kirjoituskilpailun satoa, Pirjo Silius-Miettinen

45  Sisältyykö toiveammattiini matematiikkaa?,  Karri Heikkinen

46  Why Do I Consider Mathematics Worth Studying?,  Mickey Åman

47   Matematiikan selkeys ,  Tuomas Hytönen

50  Blockers-lautapeli loogikan oppimateriaalina ja kilpailun osana,  Anastasia Vlasova

54   Physics Teachers’ Inventions Fair 20 – Fysiikan opettajien syyspäivät Prahassa 21.8.2015,  Kalle Vähä-Heikkilä

57  Uudistuva opettaja on tutkija, osa 1(2),  Pirkko Kärnä ja Sari Harmoinen

60   Ihminen avaruudessa: 1961–2016,  Anastasia Vlasova

61   Vuoden opettaja ,  Raimo Huhtala

67    Matematiikan pulmasivu (Pulmasivu ja ratkaisut)

 

Dimensio on MAOL:n painettu lehti. Dimensiot ovat luettavissa sähköisinä näköispainoksina jäsenille www.maol.fi sivustolle kirjautumisen jälkeen. eDimensio on kaikille avoin verkkojulkaisu, jossa julkaistaan Dimension artikkeleita sekä ajankohtaisia asioita vuosien varrelta.

 

Lisää eDimensiossa

Dimensio 3/2017 , 23. huhtikuu 2017 - 13:51
Eurajoen vesitornin Foucault’n heiluri , 22. huhtikuu 2017 - 9:42
Historiaa, fysiikkaa ja fysiikan historiaa , 2. huhtikuu 2017 - 21:18
Dimensio 2/2017 , 31. maaliskuu 2017 - 21:37
Erään matematiikan vihaajan tunnustuksia , 2. helmikuu 2017 - 22:35
Dimensio 1/2017 , 26. tammikuu 2017 - 12:57
GeoGebra-täydennyskoulutuksia verkossa , 6. joulukuu 2016 - 16:28
Dimensio 6/2016 , 6. joulukuu 2016 - 16:20
GeoGebra tänään , 26. lokakuu 2016 - 20:22
MAOLin syyskoulutuspäivät Oulussa , 26. lokakuu 2016 - 19:59
Dimensio 5/2016 , 26. lokakuu 2016 - 19:30
Lukion tärkein ainevalinta? , 26. lokakuu 2016 - 18:41
Taide taittaa matematiikkaa – Osa 2(2) , 26. lokakuu 2016 - 13:42
Dimensio 4/2016 , 24. lokakuu 2016 - 16:34
Taide taittaa matematiikkaa – Osa 1(2) , 22. lokakuu 2016 - 12:42
Dimensio 3/2016 , 21. lokakuu 2016 - 21:37
Dimensio 2/2016 , 12. lokakuu 2016 - 19:51
Lukion tärkein ainevalinta? , 24. syyskuu 2016 - 9:00
Hattulan silloilta , 8. syyskuu 2016 - 22:58
Naiset ja teknologia tarvitsevat toisiaan , 8. syyskuu 2016 - 22:34
Lukion fysiikan OPS muutosten edessä , 8. syyskuu 2016 - 19:49
Taikatempuista motivaatiota opiskeluun , 25. elokuu 2016 - 20:31
Super-Ada innostaa IT-alalle , 4. helmikuu 2016 - 9:00
Dimensio 1/2016 , 30. tammikuu 2016 - 8:00
Dimensio 6/2015 , 2. joulukuu 2015 - 8:00
Minun MAOL:ini , 23. marraskuu 2015 - 9:00
Dimensio 5/2015 , 15. marraskuu 2015 - 9:00