”Ei hius- tai kauneudenhoitoalalla tarvita matikkaa!”

Kirjoittaja: 

Hannele Manni, Matemaattisen aineiden lehtori, Stadin ammattiopisto, hannele.manni@edu.hel.fi

Kuvat digikirjasta ”Symmetria – hius- ja kauneudenhoitoalan matematiikka, kemia ja fysiikka” (Hannele Manni 2017, Otava)

Erään opettajan kokemuksia kymmeneltä vuodelta ammatillisen oppilaitoksen hius- ja kauneudenhoitoalojen matemaattisten aineiden opettajana.

Opetus integroituu

Ensimmäisinä opetusvuosinani reilu kymmenen vuotta sitten matematiikan tunnit muistuttivat peruskoulun matikan tunteja: kerrattiin muun muassa laskujärjestystä, prosenttilaskuja sekä verrannollisuuksia. Pian kuvioon tuli mukaan integrointi. Ei kuitenkaan matemaattinen integrointi, vaan oman opetettavan aineen integrointi hius- ja kauneudenhoitoalojen ammattien kanssa. Alussa integrointi järjestettiin niin, että meidät aineenopettajat laitettiin yhteisopettajiksi ammattitunneille aina muutamaksi tunniksi kurssia kohden, ja toivottiin että yhteistyö toimisi. Välillä se toimi, välillä ei. Tämä kuitenkin tutustutti meitä siihen, mitä opiskelijat oikeasti ammattitunneilla tekevät. Ammattialan tullessa tutummaksi oma opetus muuttui koko ajan integroidummaksi. Silloin opiskelijat eivät enää yhtä paljon kyselleet: ”Mihin minä tätä matikkaa, kemiaa tai fysiikkaa tarvitsen?”.

Matematiikka

Mutta mihin niitä matemaattisia aineita sitten hius- ja kauneudenhoitoalalla oikein tarvitaan? Eihän hiusten leikkauksessa ainakaan matikkaa tarvitse? Itse asiassa lähtökohta eri leikkausmalleille on siinä, mihin kulmaan hiukset nostetaan leikattaessa. Jos hiukset nostetaan aina 90 asteen kulmaan, hiuksista tulee joka puolelta saman mittaiset. Tämä nostokulma vaihtaa suuntaansa pään muodon mukaan, joten kulmien osaamisen lisäksi tarvitaan kolmiulotteista hahmottamista.


Hiusten nostokulma riippuu pään muodosta.

 

Hiusalalla keskeinen osa työtä ovat hiusten värjäykset. Se, tehdäänkö hiuksille kesto- vai kevytvärjäys, on parturikampaajan ammattitaitoa, ja matematiikka tulee kuvioon siinä vaiheessa, kun värejä konkreettisesti sekoitetaan. Sekoitussuhteet perustuvat matematiikkaan. Ammattilaisen on osattava sekoittaa hapete ja väri oikeassa suhteessa pikavauhtia, sillä yrittäjälle aika on rahaa. Itse asiassa melko suuri osa hius- ja kauneudenhoitoalalle valmistuneista toimii yrittäjinä jossain työuran vaiheessa. Opiskelijoiden opintoihin kuuluukin erikseen yrittäjäopintoja, jotka sisältävät paljon matematiikkaa (mm. kustannukset, katteet, kannattavuus, rahoitus, ALV jne.). Vahvaa matematiikan peruslaskujen, kuten negatiivisten lukujen ja prosenttilaskujen, osaamista ja opettamista siis tarvitaan.

Kemia

Kemian merkitys hius- tai kauneudenhoitoaloille selviää viimeistään siinä vaiheessa, kun aletaan värjäämään tai miettimään miksi rasvan irtoaminen ihosta tai päänahasta vaatii tensidejä. Rasva- ja vesiliukoisuudesta on hyvä tietää perusasiat, jotta voi ymmärtää emulsion muodostumisen, pesutapahtuman ja mikä ero on ihon okkluusiokosteutuksella ja ihoon vettä sitovilla molekyyleillä. Näiden alojen ammattilaisen on hyvä tietää mitä ammatissa käytettävät aineet sisältävät ja miten ne vaikuttavat. Nykyään asiakkaat ovat entistä enemmän tietoisia ja kiinnostuneita käytettävien tuotteiden sisällöstä, joten ammattilaisen on osattava lukea ja tulkita purkkien kyljissä olevia raaka-ainelistoja. Parturikampaajan tulisi tietää hiuksen kemiallinen rakenne, jotta ymmärtää, miten kestovärit, kevytvärit, suoravärit ja permanentit toimivat. Näissä kemiallisissa käsittelyissä parturikampaaja joutuu tekemisiin muun muassa eri pH-arvojen, hapettumisen ja pelkistymisen, vetyperoksidin sekä lukuisien muiden kemikaalien kanssa. Näillä aineilla voi väärin käytettynä saada vahinkoa aikaiseksi.


Anioniset tensidit puhdistavat talin hiuksesta.

 

Fysiikka

Entä fysiikka sitten, eihän sitä ainakaan tarvita, vai mitä? Olisi kuitenkin ihan kiva, että parturikampaaja ja kosmetologi osaisivat perusasiat sähköturvallisuudesta, sillä molemmilla aloilla ollaan tekemisissä sähkön ja veden kanssa. Kosmetologien olisi hyvä tietää sähköstä enemmänkin, sillä monissa ihon hoitamiseen tarkoitetuissa laitteissa käytetään sähkövirtaa suoraan iholle. Esimerkiksi iontoforeesilaite tuottaa tasavirtaa, joka auttaa ihoa hoitavia varauksellisia molekyylejä imeytymään ihoon. Korkeajännitelaite tuottaa korkeataajuista korkeajännitettä, mikä aiheuttaa ihon läheisyydessä otsonin muodostusta, joka hajotessaan desinfioi ihoa.


Eri säteilylajit kulkevat ihossa eri syvyyksille.

 

Muita fysiikan asioita, joilla kosmetologit ihoa hoitavat, ovat esimerkiksi ultraääni ja eri väriset laserit, jotka laserin värin mukaan kulkevat eri syvyyksille ihossa. Parturikampaajat käyttävät päänahan hoitoon punaisen valon lasersäteilyä. Koko sähkömagneettisesta spektristä itse asiassa ainoastaan röntgensäteily ja gammasäteily jäävät lääketieteen heiniksi, sillä kaikkia muita voidaan käyttää kauneudenhoitoalalla: ihoa hoitava radiofrekvenssilaite käyttää radioaaltoja, lämpölamput tuottavat infrapunasäteilyä, ihon hoidossa käytetty laser on näkyvää valoa ja rakennekynnet kovetetaan ultraviolettivalolla.

Hius- tai kauneudenhoitoalan työhön liittyvien matemaattisten, kemiallisten ja fysikaalisten periaatteiden ymmärtäminen tuo ammattiosaamiseen syvyyttä ja antaa taitoa vastata asiakkaiden kysymyksiin. Kysymyksiä voi tulla vaikkapa ihonhoitoon käytettävien laitteiden toiminnasta tai hius- ja kauneudenhoitoalan tuotteiden vaikutustavoista. Myös jatko-opintoihin haettaessa, näiltä aloilta yleensä ammattikorkeakouluun estenomeiksi, matematiikkaa ja kemiaa tarvitaan pääsykokeissa ja opinnoissa.

 

[Julkaistu: Dimensio 4/2018]

Lisää eDimensiossa

Millennium-palkinto Suomeen , 7. syyskuu 2018 - 10:21
Dimensio 4/2018 , 23. elokuu 2018 - 9:00
MAOL olemme me , 6. toukokuu 2018 - 15:16
Vuoden 2018 opettaja: Stadionilla jyrää , 6. toukokuu 2018 - 15:00
Dimensio 3/2018 , 6. toukokuu 2018 - 14:52
Luovuus, koulu ja matematiikka , 10. maaliskuu 2018 - 14:37
Teknologiateollisuus tutuksi , 10. maaliskuu 2018 - 12:16
Dimensio 2/2018 , 10. maaliskuu 2018 - 11:03
Faces of Women in Mathematics , 10. maaliskuu 2018 - 10:00
Luovuus matematiikassa , 11. helmikuu 2018 - 10:21
Kuka saa tuntea matematiikan ilon? , 11. helmikuu 2018 - 9:31
Analogiamalli sähköoppiin , 3. helmikuu 2018 - 9:30
Helsingin kerho 90 vuotta , 3. helmikuu 2018 - 9:20
Dimensio 1/2018 , 3. helmikuu 2018 - 9:00
Vuoden 2017 opettaja: Vesi, wasser, eau, voda , 19. marraskuu 2017 - 9:57
Dimensio 6/2017 , 19. marraskuu 2017 - 9:01
Opettaja artikkelin kirjoittajana , 16. marraskuu 2017 - 9:36
Dimensio 5/2017 , 29. lokakuu 2017 - 9:16
Mihin matematiikkaa tarvitaan , 16. elokuu 2017 - 9:00
Laskukone vauvan aivoissa , 16. elokuu 2017 - 9:00
Dimensio 4/2017 , 16. elokuu 2017 - 1:00
Dimensio 3/2017 , 23. huhtikuu 2017 - 9:00
Eurajoen vesitornin Foucault’n heiluri , 22. huhtikuu 2017 - 9:00
Historiaa, fysiikkaa ja fysiikan historiaa , 2. huhtikuu 2017 - 9:00
Dimensio 2/2017 , 31. maaliskuu 2017 - 9:00
Erään matematiikan vihaajan tunnustuksia , 2. helmikuu 2017 - 9:00
Dimensio 1/2017 , 26. tammikuu 2017 - 9:00
GeoGebra-täydennyskoulutuksia verkossa , 6. joulukuu 2016 - 9:00