MAOL olemme me

Kirjoittaja: 

Linnea Honkanen, Ruusuvuoren koulu, Vantaa;
Tarja Ihalin, Pomarkun yhteiskoulu ja lukio, Pomarkku;
Sari Yrjänäinen, Turun yliopisto, Opettajankoulutuslaitos, Rauma;
Hannu Korhonen, Orimattila
"MAOL:lta toivon jatkossakin hyviä koulutuksia, kontakteja ja yhteistyötä eri ihmisten kanssa" – Linnea Honkanen, Ruusuvuoren koulu, Vantaa

Joskus kysytään, mikä se MAOL oikein on, mitä se tekee ja kannattaisiko siihen liittyä. Yksi vastaus on otsikossa. MAOL on sellainen kuin sen jäsenet ovat, yhtä aikaansaava tai saamaton, yhtä aktiivinen tai passiivinen, yhtä näkyvä tai näkymätön, yhteisönä kuitenkin enemmän kuin erilliset jäsenet yhteensä. Tässä jutussa on neljän jäsenen MAOL-historia. Sinun kertomuksesi voisi olla seuraava. Millainen siitä tulisi?

[Julkaistu: Dimensio 3/2018]

Mitä osaa, milloin osaa? – ylioppilaskoekertojen vertaistaminen preliminäärikokeiden avulla

Kirjoittaja: 

Visajaani Salonen, projektisuunnittelija Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskus/väitöskirjatutkija
Photo by wu yi on Unsplash https://unsplash.com/photos/Bfrk9RCOhRE

Ylioppilaskokeisiin liittyy maaginen verho, jonka ympärillä on jo ennen Twitteriä pikkulinnut viserrelleet kahvikuppien ääressä omia näkemyksiään. Hyvin yleinen käen kukunta liittyy ylioppilaskokeiden keskinäiseen vertautuvuuteen ja vaikeustasoon. Kellokäyrä alkujaan ja SYK ovat väistämättä sovittaneet osan ongelmista, mutta eivät ole poistaneet jäljelle jäävää väittelyä munasta ja kanasta. Helsingin yliopistolle tehtävässä väitöskirjatutkimuksessani tulenkin sorkkimaan tätä kenttää vähitellen yleistyvällä työkalulla eli Item response theory (IRT) -mallinnuksella. Tämä mallinnus lähtee liikkeelle tehtäväkohtaisesta vaikeustasosta, erottelevuudesta ja arvaamisen mahdollisuudesta. Näin mallinnettujen tehtävien osalta saadaan muodostettua arvio kokeen suorittajan osaamisen tasosta. Tärkeää tässä mallintamisessa on, että eri kokeiden välille luodaan linkki, joka tässä tapauksessa on yhteiset tehtävät.

[Julkaistu: Dimensio 3/2018]

Vuoden 2018 opettaja: Stadionilla jyrää

Kirjoittaja: 

Kalle Vähä-Heikkilä, FM, fysiikan lehtori, Lauttakylän lukio, Huittinen, email: kalle.vaha-heikkila@huittinen.fi

Vuoden matemaattisten aineiden opettajaksi nimeäminen on tuonut mukanaan joitakin edustustehtäviä. Näistä tähän mennessä mieleenpainuvin on ollut fysiikan demonstraatioshow’n pitäminen Liettuan Kaunasissa tämän vuoden maaliskuun puolessa välissä.

Artikkelissa demovideoita!

[Julkaistu: Dimensio 3/2018]

Dimensio 3/2018

Painettu Dimensio 3/2018 ilmestyi 9.5.2018. Lue Dimension päätoimittajan Kaisa Vähähyypän pääkirjoitus ja tutustu lehden sisältöön sekä muutamaan valittuun artikkeliin.

– Pääkirjoitus: Viestitellään
– Sisällys Dimensio 3/2018

Luovuus, koulu ja matematiikka

Kirjoittaja: 

Hannu Korhonen, lehtori emeritus, Orimattila
Yhdeksän pisteen yhdistämistä toisiinsa jatkuvalla murtoviivalla, toisin sanoen kynää nostamatta, on joskus pidetty luovaa hahmottamista vaativana tehtävänä. Mikä on pienin mahdollinen määrä janoja, joista murtoviiva muodostuu?

Luovuuteen ja luovaan ajatteluun viitataan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa useammassa kuin 30 kohdassa. Asiakirjassa annetaan kuitenkin kovin vähän eväitä opetuksen järjestämiseen luovuutta edistäväksi. Muuallakin pohditaan, mitä se luovuus oikein on ja miten sitä saataisiin lisää koulutyöhön.

[Julkaistu: Dimensio 2/2018]

Teknologiateollisuus tutuksi

Kirjoittaja: 

Roosa Päivärinta 8e, Seidi Ruokonen 8f, opiskelijoita, Nurmon yläaste sekä Antti Iivari, matemaattisten aineiden ja yrittäjyyden opettaja, Nurmon yläaste

Nurmon yläaste on tehnyt jo vuosia yhteistyötä Teknologiateollisuus ry:n kanssa erilaisten työelämävierailujen muodossa. Tänä vuonna 8. luokan oppilaat pääsivät tutustumaan kaiken kaikkiaan 16 teknologiateollisuuden alan yritykseen, joissa oppilaiden tehtävänä oli selvittää yrityksen perustietojen ja ”arjen” lisäksi, miten ohjelmointi ja erityisesti ohjelmoinnillinen ajattelu näkyvät yrityksen eri toiminnoissa.

[Julkaistu: Dimensio 2/2018]

Arvioinnin kivijalat yleissivistävässä koulutuksessa – Mitä, miten, milloin ja miksi?

Kirjoittaja: 

Najat Ouakrim-Soivio, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto

Viimeisen vuoden aikana olen yrittänyt jäsentää sitä, mitkä ovat opettajan arviointityön ”kivijalkoja", joihin arviointi perustuu sen lisäksi, että arviointi on dialogista ja tarkoituksenmukaista. Olen pohdinnoissani päätynyt siihen, että meillä kaikilla opettajilla on oppiaineesta tai koulumuodosta riippumatta mahdollisuus varmistaa arvioinnin perustaidot sen avulla, kykenemmekö perustellen vastamaan kysymyksiin mitä, miten, miksi ja milloin arvioimme.

[Julkaistu Dimensio 2/2018]

Vuoden 2018 opettaja: Sähkömagneettinen induktio kotikonstein

Kirjoittaja: 

Kalle Vähä-Heikkilä, FM, fysiikan lehtori, Lauttakylän lukio, Huittinen, email: kalle.vaha-heikkila@huittinen.fi

Kaikki lehden lukijat muistavat Tapani-myrskyn. Se osoitti, miten riippuvaisia olemmekaan sähköstä. Tänä talvena sähköttömyydestä on kärsinyt Itä-Suomi. Nykyinen sähköverkon sähköntuotanto perustuu sähkömagneettiseen induktioon, joka on sovellutuksineen yksi yleisimmistä arkielämässä kohtaamistamme fysiikan asioista. Käyn tässä artikkelissa läpi kokemuksia sähkömagneettisesta induktiosta.

Artikkelissa mukana runsaasti demovideoita!

[Julkaistu: Dimensio 2/2018]

Dimensio 2/2018

Painettu Dimensio 2/2018 ilmestyi 21.3.2018. Lue Dimension uuden päätoimittajan Kaisa Vähähyypän pääkirjoitus ja tutustu lehden sisältöön sekä muutamaan valittuun artikkeliin.

– Pääkirjoitus: Kaiken takana on muutos
– Sisällys Dimensio 2/2018

Luovuus matematiikassa

Kirjoittaja: 

Erkki Pehkonen, Helsingin yliopisto, OKL

Koulumatematiikassa on luovuus usein jäänyt sivuun, kun opetus on keskittynyt laskualgoritmeihin. Mutta luovuus on ollut yhtenä peruskoulun opetussuunnitelman kaikkia aineita koskevana formaalina tavoitteena alusta alkaen (vrt. Anon. 1970) ja on sitä edelleenkin (vrt. Anon. 2004).

[Julkaistu: Dimensio 1/2013]

Kuka saa tuntea matematiikan ilon?

Kirjoittaja: 

Laura Tuohilampi, yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto

Matematiikan oppimistulokset Suomessa ovat PISA:n sekä tuoreen Karvin pitkittäistutkimuksen mukaan laskussa. Oppilaat sitoutuvat matematiikkaan heikosti, asennoituminen matematiikkaa kohtaan heikkenee koko koulu-uran ajan jopa hyvin osaavilla, lisäksi mietityttää lahjakkaiden tasapäistäminen.

[Julkaistu: Dimensio 3/2017]

Vuoden 2018 opettaja: Tehtävä uudelle vuodelle: Herätä kiinnostus – omasi ja muiden

Kirjoittaja: 

Kalle Vähä-Heikkilä, FM, fysiikan lehtori, Lauttakylän lukio, Huittinen, email: kalle.vaha-heikkila@huittinen.fi

Kaikkea ei onneksi tarvitse keksiä itse. Keräämme koko ajan ajatuksia ja vaikutteita ympäristöstämme ja sovellamme tietoa omiin tarpeisiimme sopiviksi. Joskus sattuu käymään jopa niin onnekkaasti, että ympäristö antaa riittävästi virikkeitä tuottaa itsekin jotain uutta. Jatkuva kiinnostus erilaisia asioita kohtaan auttaa tässä. Siksi haluan haastaa kaikki kiinnostumaan ja herättämään kiinnostusta!

[Julkaistu: Dimensio 1/2018]

Analogiamalli sähköoppiin

Kirjoittaja: 

Maija Ahtee, matematiikan ja luonnontieteiden didaktiikan professori emerita
Photo by Ashes Sitoula on Unsplash

Olen kääntänyt Physics Review Special Topics – Physics Education Research lehdessä vuonna 2014 ilmestyneestä artikkelista analogisen mallin, joka auttaa yläasteen oppilaita ymmärtämään teoreettisia käsitteitä kuten sähkövirta, resistanssi ja jännite.

[Julkaistu: Dimensio 1/2018]

Helsingin kerho 90 vuotta

Kirjoittaja: 

Hannu Korhonen, lehtori emeritus, Orimattila
Kerhon uudet kunniajäsenet Antti Voipio, Lasse Paajanen ja Liisa Rautamäki.  Oikealla Helsingin kerhon puheenjohtaja, MAOLin hallituksen jäsen Katri Halkka.

Sateisena marraskuun iltana kerääntyi nelisenkymmentä MAOLilaista Ekbergin juhlahuoneistoon Bulevardille juhlimaan 90 vuotta täyttävää Helsingin kerhoa. Lämminhenkisen tilaisuuden avasi kerhon puheenjohtaja Katri Halkka ja seremoniamestarina toimi varapuheenjohtaja Jukka Hatakka.

[Julkaistu: Dimensio 1/2018]

Sivut

Tilaa syöte eDimensio RSS